EU - suuri mörkö vai Suomen pelastus?

EU on ehkä sellainen kirjainpari, joka herättää jokaisessa meissä jonkinlaisia tunteita, joko puolesta taikka vastaan. Toisia se ei voisi vähempää kiinnostaa ja toiset jaksavat hehkuttaa sen tuomista eduista ja mahdollisuuksista kyllästymiseen asti. Tavalliselle tallaajalle EU ei ehkä näy muuten kuin, että se on jonkinlainen koneisto, joka suoltaa pihalle erilaisia direktiivejä tasaisin väliajoin sekä tietysti meidän yhteinen valuuttamme euro, joka hallitsee elämäämme suvereenisti.

Haluan tässä kirjoituksessa puhua Euroopan unionista, koska Euroopan parlamentin paikat menevät jälleen jakoon 7. kesäkuuta. EP:n vaalit ovat siinä mielessä erilaiset, että siinä Suomi on yhtä ja samaa vaalipiiriä, joten voit äänestää ketä tahansa suomalaista ehdokasta uuteen parlamenttiin, kunhan vain olet iältäsi 18 vuotta.

Tässä kohtaa lukiessasi tätä tekstiä saatat miettiä: miksi oikein äänestäisin EU-vaaleissa, koska en tunne sitä lafkaa enkä usko, että sillä on mitään käytännön merkitystä minun arkeni kannalta. Jos ajattelet edellä mainitsemallani tavalla, niin voit olla varma että itse käyn äänestämässä ja lupaan äänestää sinunkin puolestasi (mutta tietysti omaa parhaaksi katsomaani ehdokasta).

Ylioppilaskunnan hallitus teki tänä vuonna periaatepäätöksen, että vaalipaneelin sijaan järjestetään EU-päivä tiistaina 21. huhtikuuta klo 14-16 auditorio Nississä. Tähän tapahtumaan on tulossa puhumaan Eikka Kosonen, joka on Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö ja ent. Suomen EU-suurlähettiläs (Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa, Bryssel; coreper II). Hänellä on siis pitkä UM-ura takana. Kyseisellä tapahtumalla halutaan lisätä kiinnostuneiden opiskelijoiden sekä muiden EU-tietoisuutta sekä tietoa ajankohtaisista asioista, joita EU:n ytimessä tapahtuu.

Olit sitten puolesta taikka vastaan EU:a niin toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi kyseiseen tapahtumaan. Mielestäni keskustelusta saadaan sitä rikkaampaa mitä enemmän paikalla on ihmisiä, joilla on mahdollisimman paljon erilaisia mielipiteitä EU:sta.

Kuka pelkää kansainvälisyyttä?

Kaikkien mielestä kansainvälisyys on todella hieno asia. Se rikastuttaa omaa maailmankuvaa ja antaa uutta perspektiiviä asioihin. On mahtavaa, että omaan yliopistoon tulee vaihto-opiskelijoita ja tutkinto-opiskelijoita ympäri maailmaa. Kulttuurit kohtaavat kampuksella ja kaikki on oih niin kansainvälistä! Mutta toisaalta kansainvälisyys on myös niin helppo unohtaa. Se on helppo jättää pois tapahtumaviesteistä. Se on helppo unohtaa tarjotessa palveluita opiskelijoille. Se on helppo sivuuttaa erilliseksi osa-alueeksi, vaikka todellisuudessa se liittyy kaikkeen ja kaikki liittyy siihen.

Kansainvälisyys ei ole välttämättä aina niitä suuria linjoja, vaan erityisen tärkeää on ruohonjuuritason kansainvälinen toiminta. Ainejärjestöt voisivat tässä ottaa aktiivisen roolin ja näyttää muille esimerkkiä. Tiedottaminen englanniksi omista ainejärjestön tapahtumista on hyvä alku. Jokainen ainejärjestö voisi miettiä omista lähtökohdistaan, miten ne voisivat ottaa kansainvälisyyden huomioon. Tärkeintä olisi, että sitä ei unohdettaisi ja sivuutettaisi. Ylioppilaskunnassa on kansainvälistä toimintaa, johon ainejärjestöaktiivit voisivat osallistua ja kartuttaa omia kansainvälisiä kokemuksiaan ja ehkä saada uusia ideoita omaan toimintaansa.

Kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on myös aika pienet mahdollisuuden päästä hallinnon opiskelijaedustajiksi esimerkiksi tiedekuntaneuvostoihin tai työryhmiin, koska yliopistojen virallinen hallintokieli on yleensä suomi. Tämän takia onki ensisijaisen tärkeää, että ne ihmiset, jotka toimivat HallOpEd:na, muistavat, että he ovat myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden puolestapuhujia ja edunvalvojia. Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille kuuluu samat oikeudet kuin meille suomalaisille opiskelijoille.

Kansainvälisyys voidaan kokea hieman pelottavana asiana. Se ei kuitenkaan ole mikään mörkö, jota pitäisi pelätä. Se on ennen kaikkea hieno mahdollisuus rikastuttaa ja avartaa omaa toimintaa, kurkistaa muihin kulttuureihin, oppia uutta ja saada erilaista näkökulmaa asioihin. Kaikki siis rohkeasti kansainvälistymään!