Vuoden kolmas koulutustoimikunnan kokous pidettiin 24.4. Luotsin kokoushuoneessa. Keskustelun aiheina olivat siirtymävaihe vanhasta uuteen tutkintorakenteeseen ja yliopistojen laatuyksikköhaku. Yliopiston puolelta on tehty paljon toimenpiteitä, jotta vanhassa tutkintorakenteessa opiskelevat valmistuisivat tai siirtyisivät uuteen tutkintorakenteeseen. On lähetelty tiedotuksia, kirjeitä ja joissakin tiedekunnissa jopa soiteltu perään tiedottaen asiasta. Esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa moni on jo siirtynyt uuteen tutkintorakenteeseen (houkuttimenaan ilmeisesti tilastotieteiden pakollisuuden poistuminen tutkinnosta) ja kauppatieteellisessä tiedekunnassa on tullut varsinainen gradusuma nyt keväällä. Tiedekunnat siis katsovat hoitaneensa opiskelijoiden tiedottamisen asiasta vähintäänkin riittävällä tavalla, ja opiskelijoiden ratkaistavaksi jää siirtyvätkö he uuteen tutkintorakenteeseen vai valmistuvatko he tämän lukukauden aikana.
Koulutustoimikunta oli etukäteen ilmoittanut, että se haluaa tähän kokoukseen alustavat tiedot yksiköiltä, jotka ovat kiinnostuneet yliopistojen laatuyksikköhakuun osallistumisesta (lisätietoja artikkelissa "Koulutustoimikunnan kokous 2/2008"). Kaksi tahoa olivat ilmaisseet kiinnostuksensa koulutustoimikunnalle: Viestintätieteiden laitos sekä Tritonian Tiedonhaku ja informaatiolukutaitokoulutus. Koska laatuyksikköhaussa on kuitenkin kyse yksiköistä kokonaisuutena, ei Tritonian Tiedonhaku ja informaatiolukutaitokoulutus täyttänyt kriteereitä, ja se jouduttiin sivuuttamaan. Koulutustoimikunnan jäsen professori Martti Laaksonen ilmaisi kuitenkin kauppatieteellisen tiedekunnan halukkuuden osallistua hakuun, ja koulutustoimikunta päätti jatkaa hakua siten, että yksiköiden tulee jättää alustavat hakemukset toimikunnan käsiteltäväksi 14.5. pidettävään kokoukseen. Yliopiston hallitus tekee päätöksen asiasta 12.6., ja lopulliset hakemukset lähtevät KKA:lle 30.6.
Tarkoitushan ei ole, että laitokset/tiedekunnat kehuisivat itseään varauksetta, ja siten saisivat laatuyksikköstatuksen laadusta, joka niillä nyt on. Ennemminkin kyseessä on yksikön toiminnan ja nimenomaan kehityskohteiden tarkastelu, jonka perusteella KKA valitsee 8-10 laatuyksikköä, jotka saavat merkittävää lisärahoitusta. Eli tarkoituksena on yksiköiden kehittäminen, eikä niinkään jo laadukkaan toiminnan palkitseminen. Koska Vaasan yliopisto saa lähettää kaksi yksikköään hakuun, olisi koko yliopiston edun mukaista, että a) pystyttäisiin lähettämään nuo kaksi yksikköä hakuun (tähän mennessä vain yksi kriteerit täyttävä hakemus) ja b) että kyseisten yksiköiden hakemukset olisivat laadukkaita, hyvin valmisteltuja ja haun kriteerit huomioonottavia.
2.4.08
Koulutustoimikunnan kokous 2/2008
Vuoden toisessa koulutustoimikunnan kokouksessa käsiteltiin yliopistojen laatuyksikköhakua. Opetusministeriö on pyytänyt Korkeakoulujen arviointineuvostoa (KKA) esittämään 30.11.2008 mennessä yliopistojen ehdotusten perusteella 8-10 yliopistokoulutuksen laatuyksikköä seuraavan kolmivuotisen tulossopimuskauden 2010-2012 tuloksellisuusrahanjaon perusteiksi. Vaasan yliopisto saa esittää kahta yksikköä (tiedekuntaa, laitosta) omiksi ehdotuksikseen yliopistojen laatuyksiköiksi. Vaasan yliopiston yksiköiden tulee esittää hakemuksensa koulutustoimikunnalle, joka kokouksessaan 3.6.2008 valmistelee esityksen yliopiston hallitukselle. Yliopiston hallitus päättää kokouksessaan 12.6.2008 kaksi KKA:lle lähtevää ehdokasta yliopistojen laatuyksiköksi. Laatuyksikkötoiminnan tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen koko yliopistosektorilla.
Kokouksessa päätettiin myös Vaasan yliopiston Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian uusimisesta. Strategian uusimistyöhön suunniteltiin työryhmää, joka raportoi uusimistyöstä koulutustoimikunnalle toukokuun kokouksessa 14.5.2008. Strategian uusimistyön tulisi olla valmis syksyllä.
Oppimiskeskuksen pedagogi Sanna Eronen ilmoitti opetuksen kehittämisverkoston perustamisesta. Opetuksen kehittämisverkoston avulla Vaasan yliopiston opettajat voivat kehittää omaa opetustyötään muiden opettajien verkoston tuella, josta he voivat lisäksi tuoda hyviä käytäntöjä omien laitostensa muille opettajille.
Kokouksessa päätettiin myös Vaasan yliopiston Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian uusimisesta. Strategian uusimistyöhön suunniteltiin työryhmää, joka raportoi uusimistyöstä koulutustoimikunnalle toukokuun kokouksessa 14.5.2008. Strategian uusimistyön tulisi olla valmis syksyllä.
Oppimiskeskuksen pedagogi Sanna Eronen ilmoitti opetuksen kehittämisverkoston perustamisesta. Opetuksen kehittämisverkoston avulla Vaasan yliopiston opettajat voivat kehittää omaa opetustyötään muiden opettajien verkoston tuella, josta he voivat lisäksi tuoda hyviä käytäntöjä omien laitostensa muille opettajille.
21.2.08
Opintoasiain valiokunta 21.2.2008
Opintoasiain valiokunnan keskustelu eräänä helmikuisena torstai-iltapäivänä oli enemmänkin sopiva sekoitus kv-asioita ja opintoasioita, kuin pelkkää jälkimmäistä: keskustelun aiheina olivat vaihto-opiskelu sekä kielikaveriprojektin käynnistäminen. Vierailijoina valiokunnassa olivat Vaasan yliopiston kv-yksiköstä Juhani Moisio, Juuli Savola ja Henna Huovinen.
Vaihto-opiskelu
Keskustelussa vaihto-opiskelusta Moisio toi esiin yliopiston kannan: he toivoisivat, että mahdollisimman moni käyttäisi tilaisuutensa lähteä vaihtoon. Syinä tähän ovat ensinnäkin ne elämänkokemusta kasvattavat seikat, joita vaihtoonlähtö väistämättä tuo mukanaan. Siten yliopiston motiivina olisi opiskelijan kansainvälistyminen ja kehittyminen yksilötasolla – asia, joka ei varmasti ole haitaksi työmarkkinoilla. Toisena asiana Moisio mainitsi sen, että vaihto-opiskelun myötä Suomeen virtaa uusia tuulia ja tuoreita ajatuksia maailmalta, jolloin Suomikin pysyy kansainvälisesti ajantasalla. Moisio kuitenkin totesi, että vaikka Vaasaan tulevien opiskelijoiden määrä on tasaisen vahvassa nousussa, on täältä lähtevien lukumäärä vakiintunut noin 150:een. Tämä on suhteellisen pieni luku ottaen huomioon, että paikkoja on noin 450. Opiskelijan näkökulmasta todettiin siis vaihtopaikkoja olevan suhteellisen hyvin saatavilla, joskin paikoista englanninkielisissä maissa on pulaa. Moisio vastasi, että esimerkiksi Englantiin on vaikea neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia, joissa opiskelijaliikkuvuus olisi ilmaista, sillä nykytilanteessakin kyseiseen maahan on tungos maksavia opiskelijoita. Loppujen lopuksi syitä olla lähtemättä vaihtoon eivät ole niinkään rajalliset vaihtomahdollisuudet, vaan henkilökohtaiset asiat, kuten parisuhde, tai jopa yllättäen haluttomuus luopua hyvästä asunnostaan Vaasassa. (Tähän reagoiden VYY käynnistää asuntopankkipalvelun englanniksi, jolloin oman asunnon vuokraaminen eteenpäin esimerkiksi Vaasan yliopiston kansainvälisille opiskelijoille helpottuisi, kun on itse lähtemässä vaihtoon.)
Yhtenä kehitysideana vaihtoonlähdön vetävyyden kohottajana mainittiin valiokunnan toimesta ns. 'räätälöity vaihtopalvelu'. Tämän palvelun ideana olisi, että opiskelija voisi mennä yliopiston asiantuntijan luokse, joka kertoisi, minne hänen kannattaisi lähteä vaihtoon. Opiskelijan päätöksenteko voisi siten siis olla helpompaa, ja vaihtoonlähdön houkuttelevuus suurempaa, koska opiskelija saisi asiantuntijan pätevän arvion asiasta.
Kielikaveriprojekti
Valiokunnan toisena aiheena käsiteltiin kielikaveriprojektia. Projektin katsottiin olevan tärkeä, koska se edistää monella tavalla tutkinto-opiskelijoiden integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan (asia, jonka tärkeyden alleviivasi yliopistolla 19.2.2008 vieraillut Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors), ja lisäksi se kehittää opiskelijoiden kielitaitoa ja lisää heidän kansainvälisyyttään.
Projektin ongelmakohdiksi ennakoitiin kysynnän ja tarjonnan mahdollista kohtaamattomuutta (esimerkiksi että suomea halutaan oppia enemmän kuin suomea 'opettavia' löytyy), ja sitä, että kielikaveruus ei välttämättä ole kauhean mielekästä, jos toinen aloittaa kielen oppimisen nollatasolta tai lähes nollatasolta. Mutta nämä olivat vain ennakoituja ongelmia, ja vasta projektin käynnistyttyä voi todeta, kuinka se oikeasti toimii. Projekti käynnistetään valiokunnassa käydyn keskustelun ja ideoinnin pohjalta.
META
Henna Huovinen tiedusteli valiokunnan ainejärjestötoimijoilta tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua ainejärjestöaktiivitoimintaan. Asia otettiin toimijoiden puolesta melko avoimin mielin vastaan, ja todettiin, että ainejärjestöt voisivat mennä tulevaisuudessa ainakin esittäytymään uusille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille heille pidettävinä yliopiston orientaatiopäivinä, jotta heidän tietoisuutensa ainejärjestöistä lisääntyisi. Lisäksi yhteistyötä yliopiston kv-yksikön ja ainejärjestöjen kv-vastaavien välillä pyritään kehittämään.
Vaihto-opiskelu
Keskustelussa vaihto-opiskelusta Moisio toi esiin yliopiston kannan: he toivoisivat, että mahdollisimman moni käyttäisi tilaisuutensa lähteä vaihtoon. Syinä tähän ovat ensinnäkin ne elämänkokemusta kasvattavat seikat, joita vaihtoonlähtö väistämättä tuo mukanaan. Siten yliopiston motiivina olisi opiskelijan kansainvälistyminen ja kehittyminen yksilötasolla – asia, joka ei varmasti ole haitaksi työmarkkinoilla. Toisena asiana Moisio mainitsi sen, että vaihto-opiskelun myötä Suomeen virtaa uusia tuulia ja tuoreita ajatuksia maailmalta, jolloin Suomikin pysyy kansainvälisesti ajantasalla. Moisio kuitenkin totesi, että vaikka Vaasaan tulevien opiskelijoiden määrä on tasaisen vahvassa nousussa, on täältä lähtevien lukumäärä vakiintunut noin 150:een. Tämä on suhteellisen pieni luku ottaen huomioon, että paikkoja on noin 450. Opiskelijan näkökulmasta todettiin siis vaihtopaikkoja olevan suhteellisen hyvin saatavilla, joskin paikoista englanninkielisissä maissa on pulaa. Moisio vastasi, että esimerkiksi Englantiin on vaikea neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia, joissa opiskelijaliikkuvuus olisi ilmaista, sillä nykytilanteessakin kyseiseen maahan on tungos maksavia opiskelijoita. Loppujen lopuksi syitä olla lähtemättä vaihtoon eivät ole niinkään rajalliset vaihtomahdollisuudet, vaan henkilökohtaiset asiat, kuten parisuhde, tai jopa yllättäen haluttomuus luopua hyvästä asunnostaan Vaasassa. (Tähän reagoiden VYY käynnistää asuntopankkipalvelun englanniksi, jolloin oman asunnon vuokraaminen eteenpäin esimerkiksi Vaasan yliopiston kansainvälisille opiskelijoille helpottuisi, kun on itse lähtemässä vaihtoon.)
Yhtenä kehitysideana vaihtoonlähdön vetävyyden kohottajana mainittiin valiokunnan toimesta ns. 'räätälöity vaihtopalvelu'. Tämän palvelun ideana olisi, että opiskelija voisi mennä yliopiston asiantuntijan luokse, joka kertoisi, minne hänen kannattaisi lähteä vaihtoon. Opiskelijan päätöksenteko voisi siten siis olla helpompaa, ja vaihtoonlähdön houkuttelevuus suurempaa, koska opiskelija saisi asiantuntijan pätevän arvion asiasta.
Kielikaveriprojekti
Valiokunnan toisena aiheena käsiteltiin kielikaveriprojektia. Projektin katsottiin olevan tärkeä, koska se edistää monella tavalla tutkinto-opiskelijoiden integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan (asia, jonka tärkeyden alleviivasi yliopistolla 19.2.2008 vieraillut Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors), ja lisäksi se kehittää opiskelijoiden kielitaitoa ja lisää heidän kansainvälisyyttään.
Projektin ongelmakohdiksi ennakoitiin kysynnän ja tarjonnan mahdollista kohtaamattomuutta (esimerkiksi että suomea halutaan oppia enemmän kuin suomea 'opettavia' löytyy), ja sitä, että kielikaveruus ei välttämättä ole kauhean mielekästä, jos toinen aloittaa kielen oppimisen nollatasolta tai lähes nollatasolta. Mutta nämä olivat vain ennakoituja ongelmia, ja vasta projektin käynnistyttyä voi todeta, kuinka se oikeasti toimii. Projekti käynnistetään valiokunnassa käydyn keskustelun ja ideoinnin pohjalta.
META
Henna Huovinen tiedusteli valiokunnan ainejärjestötoimijoilta tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua ainejärjestöaktiivitoimintaan. Asia otettiin toimijoiden puolesta melko avoimin mielin vastaan, ja todettiin, että ainejärjestöt voisivat mennä tulevaisuudessa ainakin esittäytymään uusille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille heille pidettävinä yliopiston orientaatiopäivinä, jotta heidän tietoisuutensa ainejärjestöistä lisääntyisi. Lisäksi yhteistyötä yliopiston kv-yksikön ja ainejärjestöjen kv-vastaavien välillä pyritään kehittämään.
15.2.08
Vuoden 2008 ensimmäiset kv-sektorin tapaamiset
Vuoden alkuun on ollut heti kaksi kv-sektorin tapaamista: tammikuussa SYL järjesti Liehuvat keihäänkärjet -risteilyn, jossa oli sektorikohtaiset palaverit, ja helmikuun alussa periferiaylioppilaskunnat kokoontuivat Lappeenrannassa käymään ylioppilaskuntien asioita läpi niin ikään sektorikohtaisesti.
SYL-risteilyn kv-tapaamisessa teemana oli kansainväliset asiat yleisesti, kv-asioiden tila ylioppilaskunnittain sekä ylioppilaskuntien suurimmat kv-haasteet vuoden aikana. Tapaamisessa tuli ilmi muiden ylioppilaskuntien tilanteet kv-asioiden suhteen, ja tätä taustaa vasten Vaasan tilanne näyttää varsin hyvältä. Täällä on todella hyvin toimiva tuutorointisysteemi, ja ESN ja Degree Student Club ovat aktiivisia toimijoita. Parantamisen varaa kuitenkin on aina, ja SYL:n tapaamisessa VYY:n kv-sektorin suurimmiksi haasteiksi todettiinkin englanninkielisten nettisivujen ja yleisestikin englanninkielisen tiedotuksen parantaminen, sekä tutkinto-opiskelijoiden vaihto-oppilaista poikkeavien tarpeiden parempi huomioiminen (esimerkiksi tuutoroinnissa, vapaa-ajan ohjelmassa jne.)
Lappeenrannan periferiatapaamisessa kv-sektorin keskusteluteemana oli periferiayhteistyö. Keskustelussa todettiin, että periferiayhteistyötä on järkevin toteuttaa eri ylioppilaskuntien tilanteiden vertailulla, ja hyvien ja toimivien käytäntöjen vaihdolla. Lappeenrannan yliopiston ylioppilaskunnalta tulikin yksi hyvä toteuttamiskelpoinen idea VYY:lle: luistimienvuokrauspalvelu kansainvälisille opiskelijoille, jonka pyrimme käynnistämään tämän vuoden aikana!
SYL-risteilyn kv-tapaamisessa teemana oli kansainväliset asiat yleisesti, kv-asioiden tila ylioppilaskunnittain sekä ylioppilaskuntien suurimmat kv-haasteet vuoden aikana. Tapaamisessa tuli ilmi muiden ylioppilaskuntien tilanteet kv-asioiden suhteen, ja tätä taustaa vasten Vaasan tilanne näyttää varsin hyvältä. Täällä on todella hyvin toimiva tuutorointisysteemi, ja ESN ja Degree Student Club ovat aktiivisia toimijoita. Parantamisen varaa kuitenkin on aina, ja SYL:n tapaamisessa VYY:n kv-sektorin suurimmiksi haasteiksi todettiinkin englanninkielisten nettisivujen ja yleisestikin englanninkielisen tiedotuksen parantaminen, sekä tutkinto-opiskelijoiden vaihto-oppilaista poikkeavien tarpeiden parempi huomioiminen (esimerkiksi tuutoroinnissa, vapaa-ajan ohjelmassa jne.)
Lappeenrannan periferiatapaamisessa kv-sektorin keskusteluteemana oli periferiayhteistyö. Keskustelussa todettiin, että periferiayhteistyötä on järkevin toteuttaa eri ylioppilaskuntien tilanteiden vertailulla, ja hyvien ja toimivien käytäntöjen vaihdolla. Lappeenrannan yliopiston ylioppilaskunnalta tulikin yksi hyvä toteuttamiskelpoinen idea VYY:lle: luistimienvuokrauspalvelu kansainvälisille opiskelijoille, jonka pyrimme käynnistämään tämän vuoden aikana!
Opintoasiain valiokunta
Opintoasiain valiokunta kokoontuu ensimmäistä kertaa tänä vuonna torstaina 21.2. klo 16.15 ylioppilaskunnan käytävän Akvaariossa. Valiokunnan aiheina ovat tällä kertaa vaihto-opiskelu ja VYY:n kielikaveriprojektin käynnistäminen.
Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle kahvittelemaan ja keskustelemaan!
Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle kahvittelemaan ja keskustelemaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)