Opintoasiain valiokunnan keskustelu eräänä helmikuisena torstai-iltapäivänä oli enemmänkin sopiva sekoitus kv-asioita ja opintoasioita, kuin pelkkää jälkimmäistä: keskustelun aiheina olivat vaihto-opiskelu sekä kielikaveriprojektin käynnistäminen. Vierailijoina valiokunnassa olivat Vaasan yliopiston kv-yksiköstä Juhani Moisio, Juuli Savola ja Henna Huovinen.
Vaihto-opiskelu
Keskustelussa vaihto-opiskelusta Moisio toi esiin yliopiston kannan: he toivoisivat, että mahdollisimman moni käyttäisi tilaisuutensa lähteä vaihtoon. Syinä tähän ovat ensinnäkin ne elämänkokemusta kasvattavat seikat, joita vaihtoonlähtö väistämättä tuo mukanaan. Siten yliopiston motiivina olisi opiskelijan kansainvälistyminen ja kehittyminen yksilötasolla – asia, joka ei varmasti ole haitaksi työmarkkinoilla. Toisena asiana Moisio mainitsi sen, että vaihto-opiskelun myötä Suomeen virtaa uusia tuulia ja tuoreita ajatuksia maailmalta, jolloin Suomikin pysyy kansainvälisesti ajantasalla. Moisio kuitenkin totesi, että vaikka Vaasaan tulevien opiskelijoiden määrä on tasaisen vahvassa nousussa, on täältä lähtevien lukumäärä vakiintunut noin 150:een. Tämä on suhteellisen pieni luku ottaen huomioon, että paikkoja on noin 450. Opiskelijan näkökulmasta todettiin siis vaihtopaikkoja olevan suhteellisen hyvin saatavilla, joskin paikoista englanninkielisissä maissa on pulaa. Moisio vastasi, että esimerkiksi Englantiin on vaikea neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia, joissa opiskelijaliikkuvuus olisi ilmaista, sillä nykytilanteessakin kyseiseen maahan on tungos maksavia opiskelijoita. Loppujen lopuksi syitä olla lähtemättä vaihtoon eivät ole niinkään rajalliset vaihtomahdollisuudet, vaan henkilökohtaiset asiat, kuten parisuhde, tai jopa yllättäen haluttomuus luopua hyvästä asunnostaan Vaasassa. (Tähän reagoiden VYY käynnistää asuntopankkipalvelun englanniksi, jolloin oman asunnon vuokraaminen eteenpäin esimerkiksi Vaasan yliopiston kansainvälisille opiskelijoille helpottuisi, kun on itse lähtemässä vaihtoon.)
Yhtenä kehitysideana vaihtoonlähdön vetävyyden kohottajana mainittiin valiokunnan toimesta ns. 'räätälöity vaihtopalvelu'. Tämän palvelun ideana olisi, että opiskelija voisi mennä yliopiston asiantuntijan luokse, joka kertoisi, minne hänen kannattaisi lähteä vaihtoon. Opiskelijan päätöksenteko voisi siten siis olla helpompaa, ja vaihtoonlähdön houkuttelevuus suurempaa, koska opiskelija saisi asiantuntijan pätevän arvion asiasta.
Kielikaveriprojekti
Valiokunnan toisena aiheena käsiteltiin kielikaveriprojektia. Projektin katsottiin olevan tärkeä, koska se edistää monella tavalla tutkinto-opiskelijoiden integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan (asia, jonka tärkeyden alleviivasi yliopistolla 19.2.2008 vieraillut Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors), ja lisäksi se kehittää opiskelijoiden kielitaitoa ja lisää heidän kansainvälisyyttään.
Projektin ongelmakohdiksi ennakoitiin kysynnän ja tarjonnan mahdollista kohtaamattomuutta (esimerkiksi että suomea halutaan oppia enemmän kuin suomea 'opettavia' löytyy), ja sitä, että kielikaveruus ei välttämättä ole kauhean mielekästä, jos toinen aloittaa kielen oppimisen nollatasolta tai lähes nollatasolta. Mutta nämä olivat vain ennakoituja ongelmia, ja vasta projektin käynnistyttyä voi todeta, kuinka se oikeasti toimii. Projekti käynnistetään valiokunnassa käydyn keskustelun ja ideoinnin pohjalta.
META
Henna Huovinen tiedusteli valiokunnan ainejärjestötoimijoilta tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua ainejärjestöaktiivitoimintaan. Asia otettiin toimijoiden puolesta melko avoimin mielin vastaan, ja todettiin, että ainejärjestöt voisivat mennä tulevaisuudessa ainakin esittäytymään uusille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille heille pidettävinä yliopiston orientaatiopäivinä, jotta heidän tietoisuutensa ainejärjestöistä lisääntyisi. Lisäksi yhteistyötä yliopiston kv-yksikön ja ainejärjestöjen kv-vastaavien välillä pyritään kehittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti