SYL:n kopo-tapaamisen mielenkiintoisinta antia oli - ainakin näin opintoasiain vastaavan näkökulmasta - esittely Tamperella kehitetystä Moodle-pohjaisesta tenttiakvaariojärjestelmästä tai tenttiautomaatti kuten SYL sitä nykyään haluaisi kutsuttavan. Tentaattorit syöttävät järjestelmään tenttikysymyksiä (joita he voivat lisätä aina halutessaan) ja määrittelevät, millä aikavälillä kyseistä tenttiä voi tehdä ja miten pitkä on vastausaika. Opiskelija voi sitten varata itselleen sopivan ajan tenttiakvaariosta. Tenttitilaan pääsee kulkukortilla ja siellä on kameravalvonta. Lisäksi koneelle, jolta varaamansa tentin voi tehdä, täytyy kirjautua omilla tunnuksilla. Tenttikysymyksiä ei voi käydä kokeilemassa päivittäin vaan uuden varauksen samaan tenttiin voi tehdä vasta, kun edellinen on arvosteltu. Yksitellen arvosteltavaksi tulevien tenttien ongelma oli ratkaistu määrittelemällä ennalta tietty päivämäärä, johon asti tenttivastauksia kerätään ja josta tenttien tarkastuksen aikaraja lasketaan. Tenttiautomaatista toivotaan Tampereella ratkaisua myös kesätenttiongelmaan, sillä perutut tai muuten käyttämättä jääneet tenttiakvaariovaraukset eivät aiheuta ylimääräistä työtä toisin kuin perinteiset tentti-ilmoittautumiset.
Kiinnostavalta vaikutti myös tapaamisessa esitelty alustava suunnitelmasta uudesta Lyyra-kortin yhteyteen tulevasta opiskelijaportaalista, johon koottaisiin valtakunnallisesti yhteen opiskelijoille suunnattuja tietoja, palveluita, keskustelufoorumeita yms. Homman olisi tarkoitus toimia ainakin osittain wiki-periaatteella eli opiskelijat osallistuisivat sisällön tuottamiseen.
Hallinnon opiskelijaedustuksestakin keskusteltiin, mutta todettiin, että lienee parasta odottaa, millaiseksi uusi yliopistolaki ja sen ylioppilaskunta-asetus muodostuu ja perustaa sen jälkeen työryhmä, jossa on mukana ylioppilaskuntien edustajien lisäksi lakiasiantuntijoita, laatimaan uusi ohjeistus ja jonkinlainen prosessikuvaus eri ylioppilaskuntien sekalaisten halloped-valintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Prosessin tulisi tietenkin olla (uuden) lainmukainen ja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, mutta olla samalla myös hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Kopotapaamisessa keskusteltiin muutenkin yliopistolain uudistuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista yo-kuntien asemaan yliopistojen hallinnossa.
21.9.07
Opintoasiain valiokunnan kokous ti 2.10
Opintoasiain valiokunnan seuraavassa kokouksessa tiistaina 2.10 klo 16 keskustellaan lähinnä hallinnon opiskelijaedustuksesta. Aihe on ajankohtainen, sillä tänä syksynä valitaan uudet hallinnon opiskelijaedustajat kolmivuotiskaudelle.
Käsiteltävänä seuraavat asiat:
1) halloped-paikoista tiedottaminen ja halloped-valinnat
2) halloped-oppaan päivittäminen (nettiversio)
3) uusien hallopedien koulutus
4) hallopedien ja yo-kunnan välinen tiedonkulku (raportointiohjeistus uusille hallopedeille, hallopedblogi tai –foorumi?, varjokokoukset jne.)
5) Kuulumisia SYL:n kopotapaamisesta
6) Muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita
Käsiteltävänä seuraavat asiat:
1) halloped-paikoista tiedottaminen ja halloped-valinnat
2) halloped-oppaan päivittäminen (nettiversio)
3) uusien hallopedien koulutus
4) hallopedien ja yo-kunnan välinen tiedonkulku (raportointiohjeistus uusille hallopedeille, hallopedblogi tai –foorumi?, varjokokoukset jne.)
5) Kuulumisia SYL:n kopotapaamisesta
6) Muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita
SYL:n Sopo-tapaaminen
Käväisin tiistaina ja keskiviikkona SYL:n sosiaalipoliittisessa tapaamisessa. Ensimmäisen päivä ohjelma järjestettiin suurimmaksi osaksi SYL:n uudella toimistolla Lapinrinne 2:ssa, josta sitten siirryttiin Tallinkin ylpeydelle, M/S Galaxylle (huomaa kevyt sarkasmi) ja kohti eteläistä naapurimaata.
Ensimmäinen ja paras alustaja tapaamisessa oli Pentti Arajärvi (jep, "the"), joka esitteli mahdollisuuksia perusturvan uudistamiseen. Kuten sellaisilla kavereilla yleensäkään, jotka tuntevat systeemin hyvin ja tietävät lisäksi miksi asiat ovat kuten ovat, ei Arajärvelläkään ollut kovin korkealentoisia ajatuksia systeemin uudistamiseksi. Kyytiä saivat vasemman laidan nuorison lemppari-ideat perustulosta, tai toisen laidan porukan haaveet järjestelmän keventämisellä tehtävistä säästöistä. Punainen lanka esityksessä oli se, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tilkkutäkki juuri siitä syystä, että rahat on pyritty ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, ja että hukkakäyttöön verrattuna byrokratia on halpaa.
Toisena alustajana oli Corinne Björkenheim Aids-tukikeskuksesta, liittyen seksuaaliterveyskampanjoihin. Corinne esitteli kentän toimijoita ja yhteistoimintaan liittyviä ongelmia. Suurimmat ongelmat seksuaalivalistuksessa liittyivät hänen mukaansa siihen, että Suomessa aihe ei kuulu erityisesti kenenkään vastuualueeseen, vaan kenttä on hajallaan pienten järjestöjen varassa, eikä yhteistoiminta aina ole helppoa.
Lisäksi YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen kävi kertoilemassa tuloksia tuoreimmasta YTHS:n mielenterveyspalveluiden asiakastyytytyväisyyskyselystä. Asemien erot olivat kaventuneet, suurimmat heitot olivat hoitoon pääsyssä, jossa suuremmat asemat ottivat pienemmiltä takkiin. Syynä tähän ovat panostukset pienempien asemien mielenterveyspalveluihin viime vuosina. Toinen havainto oli se, että asemien välillä on hyvin suuria heittoja lääkehoidon käytössä. YTHS:llä käytetään verrattain vähän lääkehoitoa (keskimäärin 42% tapauksista), mutta hajonta liikkuu asemien välillä Rovaniemen 12% Vaasan 59%. Erot ovat niin suuria, että niiden syy täytyy selvittää. Vaasan osalta muutoin tyytyväisyys oli kohonnut huomattavasti viime vuodesta, syynä lienevät huomattavasti parantuneet resurssit.
Illalla laivalla käytiin vapaamuotoisempaa keskustelua tulevaisuuden sopo-linjoista mm. sopo-paneelikeskustelun merkeissä. SYL:n pidemmän ajan tavoitteet määrittävä linjapaperi on uudistusvuorossa, ja toimintasuunnitelman uudistamiseen oli suunniteltu jonkinnäköistä kuormittavuuspisteytystä, koska tähän asti toimintasuunnitelmissa on ollut aina paljon enemmän kohtia kun SYL on ehtinyt toteuttaa, ja priorisointi on jäänyt hallituksien vastuulle. Tästä enemmän prosessin edetessä.
Tallinnassa kävimme tutustumassa lyhyesti paikalliseen ylioppilaskuntien kattojärjestöön EÜL:aan, ja heidän varsin suuriin toimeentulohaasteisiinsa. Opiskelija-aktiivien lisäksi kävimme myös Viron eduskunnassa tapaamassa sivistyslautakunnan jäseniä, joiden kanssa kävimme mielenkiintoisen (tosin aivan liian lyhyen) keskustelun Viron koulutuspolitiikan sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteista ja tulevaisuudesta.
Paluumatkalla Helsinkiin keskusteltiin SYL:n valmistelemista opintotuen pitkän aikavälin suuntaviivoista. Lopulliseksi muodoksi oli hahmottunut lista teesejä, jotka kertovat sen mitä ja miksi opintotuen pitäisi tulevaisuudessa olla. Ainakin minusta lista näytti toistaiseksi aika hyvältä, teeseissä ja niiden selityksissä oli vielä aika monia päällekäisyyksiä ja liian yksityiskohtiin meneviä kohtia, mutta pääpiirteittäin se oli asiallinen.
Ensimmäinen ja paras alustaja tapaamisessa oli Pentti Arajärvi (jep, "the"), joka esitteli mahdollisuuksia perusturvan uudistamiseen. Kuten sellaisilla kavereilla yleensäkään, jotka tuntevat systeemin hyvin ja tietävät lisäksi miksi asiat ovat kuten ovat, ei Arajärvelläkään ollut kovin korkealentoisia ajatuksia systeemin uudistamiseksi. Kyytiä saivat vasemman laidan nuorison lemppari-ideat perustulosta, tai toisen laidan porukan haaveet järjestelmän keventämisellä tehtävistä säästöistä. Punainen lanka esityksessä oli se, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tilkkutäkki juuri siitä syystä, että rahat on pyritty ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, ja että hukkakäyttöön verrattuna byrokratia on halpaa.
Toisena alustajana oli Corinne Björkenheim Aids-tukikeskuksesta, liittyen seksuaaliterveyskampanjoihin. Corinne esitteli kentän toimijoita ja yhteistoimintaan liittyviä ongelmia. Suurimmat ongelmat seksuaalivalistuksessa liittyivät hänen mukaansa siihen, että Suomessa aihe ei kuulu erityisesti kenenkään vastuualueeseen, vaan kenttä on hajallaan pienten järjestöjen varassa, eikä yhteistoiminta aina ole helppoa.
Lisäksi YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen kävi kertoilemassa tuloksia tuoreimmasta YTHS:n mielenterveyspalveluiden asiakastyytytyväisyyskyselystä. Asemien erot olivat kaventuneet, suurimmat heitot olivat hoitoon pääsyssä, jossa suuremmat asemat ottivat pienemmiltä takkiin. Syynä tähän ovat panostukset pienempien asemien mielenterveyspalveluihin viime vuosina. Toinen havainto oli se, että asemien välillä on hyvin suuria heittoja lääkehoidon käytössä. YTHS:llä käytetään verrattain vähän lääkehoitoa (keskimäärin 42% tapauksista), mutta hajonta liikkuu asemien välillä Rovaniemen 12% Vaasan 59%. Erot ovat niin suuria, että niiden syy täytyy selvittää. Vaasan osalta muutoin tyytyväisyys oli kohonnut huomattavasti viime vuodesta, syynä lienevät huomattavasti parantuneet resurssit.
Illalla laivalla käytiin vapaamuotoisempaa keskustelua tulevaisuuden sopo-linjoista mm. sopo-paneelikeskustelun merkeissä. SYL:n pidemmän ajan tavoitteet määrittävä linjapaperi on uudistusvuorossa, ja toimintasuunnitelman uudistamiseen oli suunniteltu jonkinnäköistä kuormittavuuspisteytystä, koska tähän asti toimintasuunnitelmissa on ollut aina paljon enemmän kohtia kun SYL on ehtinyt toteuttaa, ja priorisointi on jäänyt hallituksien vastuulle. Tästä enemmän prosessin edetessä.
Tallinnassa kävimme tutustumassa lyhyesti paikalliseen ylioppilaskuntien kattojärjestöön EÜL:aan, ja heidän varsin suuriin toimeentulohaasteisiinsa. Opiskelija-aktiivien lisäksi kävimme myös Viron eduskunnassa tapaamassa sivistyslautakunnan jäseniä, joiden kanssa kävimme mielenkiintoisen (tosin aivan liian lyhyen) keskustelun Viron koulutuspolitiikan sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteista ja tulevaisuudesta.
Paluumatkalla Helsinkiin keskusteltiin SYL:n valmistelemista opintotuen pitkän aikavälin suuntaviivoista. Lopulliseksi muodoksi oli hahmottunut lista teesejä, jotka kertovat sen mitä ja miksi opintotuen pitäisi tulevaisuudessa olla. Ainakin minusta lista näytti toistaiseksi aika hyvältä, teeseissä ja niiden selityksissä oli vielä aika monia päällekäisyyksiä ja liian yksityiskohtiin meneviä kohtia, mutta pääpiirteittäin se oli asiallinen.
17.9.07
Uusi yliopistolaki ja ammattikorkeakouluyhteistyö
Otin viime viikolla osaa yliopistolain uudistusta koskevaan tiedotustilaisuuteen sekä Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyöryhmän kokoukseen. Yliopistolain uudistuksessahan on kyse siitä, että yliopistot pyritään nykäisemään irti valtiosta omiksi itsenäisiksi toimijoiksi. Muoto on vielä pohdinnan alla, mutta se voisi olla esimerkiksi säätiö tai jokin erikseen laissa määriteltävä yhteisömuoto. Joka tapauksessa yliopistot aiotaan "pääomittaa", eli niille tulee tietty, niiden itsensä hallitsema varallisuusmassa (mahdollisesti vaikkapa kiinteistöt), ja mahdollisuus suorittaa itsenäisesti sen pohjalta varallisuusoikeudellisia toimia.
Ylioppilaskuntaan muutos voi vaikuttaa monilla tavoin, mutta tällä hetkellä tärkeimmiksi ollaan arvioitu kahta seikkaa: tilauskoulutusta ja ylioppilaskunnan hallinnollista asemaa. Tilauskoulutuksen, kuten muunkin "bisneksen", tekeminen yliopiston perushyödykkeillä, tutkimuksella ja koulutuksella helpottuu uuden talousmallin myötä. Tällä hetkellä ylioppilaskuntien (erityisesti meidän) kanta on ollut varovaisen positiivinen tilauskoulutukselle, niin kauan kuin sillä on tiukat reunaehdot (en mene tässä yksityiskohtiin, mutta ilman reunaehtoja olisi esim. mahdollista perustaa firma, joka möisi vaikkapa KTM -tutkintoon johtavaa koulutusta yksityisille ihmisille, ja sitten tilaisi tämän koulutuksen joltain yliopistolta).
Tärkeämpi tekijä on se, mitä tapahtuu opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan asemalle yliopiston hallinnossa. Tällä hetkellähän opiskelijoilla on lakisääteinen asema yliopiston ylimmissä hallintoelimissä. Näin ei tulevaisuudessa välttämättä ole. Esimerkiksi säätiön hallituksessa istuvat säätiön perustajat, jotka voisivat olla esimerkiksi valtio, kunta ja yksityiset rahoittajat (en usko, että meillä olisi paukkuja vaikkapa myydä ylioppilastaloa ja "ostaa" summalla paikkaa säätiöyliopiston hallituksessa). Tämänhetkisissä suunnitelmissa on ollut esillä se, että "strateginen" ja "akateeminen" päätöksenteko eriytettäisiin, ja että strategisessa hallituksessa päätöksenteon enemmistö olisi yliopiston ulkopuolisilla jäsenillä.
Ulkopuolisten jäsenten käyttö ison mittakaavan strategisissa päätöksissä ei välttämättä olisi mikään huono juttu. Tällä hetkellään on vaarana pitkän tähtäimen päätöksenteon hiipuminen dekaanivetoiseksi tiedekuntien väliseksi kissanhännänvedoksi. Ongelmana on se, että akateemisessa päätöksenteossa opiskelijoiden ja henkilökunnan (yliopistoYHTEISÖ!) tulee olla kiinteästi mukana merkittävällä osuudella. Lisäksi kahden hallituksen mallissa tulee pitää huolta siitä, että strateginen hallitus ei sekaannu akateemisiin asioihin. Vaara on todellinen, koska jos dekaaneilta kysytään, kaikki päätöksenteko alkaen siitä, minkävärisiä klemmareita tiedekuntaan hankitaan, on luonteeltaan strategista päätöksentekoa, ja siitä tulee päättää "ylimmällä" mahdollisella tasolla.
No, sitten amk-yliopistoyhteistyökuvioista. Perjantaina neuvottelukunnan kokouksessa oli läsnä opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä, ja lähinnä kokouksen asiasisältö
olikin suunniteltujen yhteistyökuvioiden esittelyä. Kovin paljoa uutta ei viime kevään suunnitelmiin ollut ilmaantunut, lähinnä osa tukipalveluyhteistyötä oli jo siirtynyt käytännön toteutusvaiheeseen (lähinnä kirjastoyhteistyö). Koulutuspolut yritettiin tuoda aika varovasti esille, mutta nostelin kyllä niiden suhteen kissaa reilusti pöydälle. Muistutin, että kaikki ylioppilaskunnat ja oppilaskunnat sekä alojen ammattiliitot ovat ottaneet kantaa koulutuspolkuja vastaan, ja että niiden soveltamiseen liittyy paljon muitakin ongelmia. Saarinen muistutti kyllä ministeriön olevan koulutusjatkumoita vastaan, mutta keskustelussa kävi kyllä ilmi, että jos ministeriö ei selvennä kantaansa siitä, mitä yleensäkin tarkoitetaan "jatkumolla" tai "polulla", tulkinnanvaraa löytyy, ja mahdollisuudet VY-VAMK -koulutuspolkujen kaltaisille fiaskoille ovat olemassa.
Rehtorit korostivat hyvin mielellään sitä, että kyseessä on tällä hetkellä ainoastaan suunnitelma, ja että se toteutuessaan koskee vain pientä määrää opiskelijoita. Uskoo ken haluaa, mutta jos näin on, niin ainakin näitä muutamaa opiskelijaa varten tehtävään suunnitelmaan on jo upotettu melkoisen kohtuuttomasti aikaa, vaivaa sun muita korkeakouluympäristön rajallisia luonnonvaroja.
Ylioppilaskuntaan muutos voi vaikuttaa monilla tavoin, mutta tällä hetkellä tärkeimmiksi ollaan arvioitu kahta seikkaa: tilauskoulutusta ja ylioppilaskunnan hallinnollista asemaa. Tilauskoulutuksen, kuten muunkin "bisneksen", tekeminen yliopiston perushyödykkeillä, tutkimuksella ja koulutuksella helpottuu uuden talousmallin myötä. Tällä hetkellä ylioppilaskuntien (erityisesti meidän) kanta on ollut varovaisen positiivinen tilauskoulutukselle, niin kauan kuin sillä on tiukat reunaehdot (en mene tässä yksityiskohtiin, mutta ilman reunaehtoja olisi esim. mahdollista perustaa firma, joka möisi vaikkapa KTM -tutkintoon johtavaa koulutusta yksityisille ihmisille, ja sitten tilaisi tämän koulutuksen joltain yliopistolta).
Tärkeämpi tekijä on se, mitä tapahtuu opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan asemalle yliopiston hallinnossa. Tällä hetkellähän opiskelijoilla on lakisääteinen asema yliopiston ylimmissä hallintoelimissä. Näin ei tulevaisuudessa välttämättä ole. Esimerkiksi säätiön hallituksessa istuvat säätiön perustajat, jotka voisivat olla esimerkiksi valtio, kunta ja yksityiset rahoittajat (en usko, että meillä olisi paukkuja vaikkapa myydä ylioppilastaloa ja "ostaa" summalla paikkaa säätiöyliopiston hallituksessa). Tämänhetkisissä suunnitelmissa on ollut esillä se, että "strateginen" ja "akateeminen" päätöksenteko eriytettäisiin, ja että strategisessa hallituksessa päätöksenteon enemmistö olisi yliopiston ulkopuolisilla jäsenillä.
Ulkopuolisten jäsenten käyttö ison mittakaavan strategisissa päätöksissä ei välttämättä olisi mikään huono juttu. Tällä hetkellään on vaarana pitkän tähtäimen päätöksenteon hiipuminen dekaanivetoiseksi tiedekuntien väliseksi kissanhännänvedoksi. Ongelmana on se, että akateemisessa päätöksenteossa opiskelijoiden ja henkilökunnan (yliopistoYHTEISÖ!) tulee olla kiinteästi mukana merkittävällä osuudella. Lisäksi kahden hallituksen mallissa tulee pitää huolta siitä, että strateginen hallitus ei sekaannu akateemisiin asioihin. Vaara on todellinen, koska jos dekaaneilta kysytään, kaikki päätöksenteko alkaen siitä, minkävärisiä klemmareita tiedekuntaan hankitaan, on luonteeltaan strategista päätöksentekoa, ja siitä tulee päättää "ylimmällä" mahdollisella tasolla.
No, sitten amk-yliopistoyhteistyökuvioista. Perjantaina neuvottelukunnan kokouksessa oli läsnä opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä, ja lähinnä kokouksen asiasisältö
olikin suunniteltujen yhteistyökuvioiden esittelyä. Kovin paljoa uutta ei viime kevään suunnitelmiin ollut ilmaantunut, lähinnä osa tukipalveluyhteistyötä oli jo siirtynyt käytännön toteutusvaiheeseen (lähinnä kirjastoyhteistyö). Koulutuspolut yritettiin tuoda aika varovasti esille, mutta nostelin kyllä niiden suhteen kissaa reilusti pöydälle. Muistutin, että kaikki ylioppilaskunnat ja oppilaskunnat sekä alojen ammattiliitot ovat ottaneet kantaa koulutuspolkuja vastaan, ja että niiden soveltamiseen liittyy paljon muitakin ongelmia. Saarinen muistutti kyllä ministeriön olevan koulutusjatkumoita vastaan, mutta keskustelussa kävi kyllä ilmi, että jos ministeriö ei selvennä kantaansa siitä, mitä yleensäkin tarkoitetaan "jatkumolla" tai "polulla", tulkinnanvaraa löytyy, ja mahdollisuudet VY-VAMK -koulutuspolkujen kaltaisille fiaskoille ovat olemassa.
Rehtorit korostivat hyvin mielellään sitä, että kyseessä on tällä hetkellä ainoastaan suunnitelma, ja että se toteutuessaan koskee vain pientä määrää opiskelijoita. Uskoo ken haluaa, mutta jos näin on, niin ainakin näitä muutamaa opiskelijaa varten tehtävään suunnitelmaan on jo upotettu melkoisen kohtuuttomasti aikaa, vaivaa sun muita korkeakouluympäristön rajallisia luonnonvaroja.
3.9.07
Edunvalvontakausi käynnistyy
Edunvalvontakausi käynnistyy edunvalvontakauden avajaisilla torstaina 20.9. klo 18 alkaen Leipiksellä. Tule tutustumaan edunvalvontasektorin toimintaan ja opintoasiain sekä koulutus- ja sosiaalipoliittiseen valiokuntaan. Mukaan valiokuntien toimintaan pääset myös ottamalla yhteyttä opintoasiain tai koulutus- ja sosiaalipoliittisiin vastaaviin.
Syksyn suunnitelmia
Kokoonnuimme edunvalvontasektorin kanssa näin syksyn aluksi, ja pohdimme millaista ohjelmaa syksyllä on tulossa. Syksyllä tapahtuu, yliopiston amk-yhteistyötä ollaan viemässä eteenpäin, ja seurailemme tiiviisti mitä se tuo tullessaan. Yritämme luonnollisesti heitellä kapuloita rattaisiin minkä ehdimme. Edustajistovaalit järjestetään 6.-7.11, ja yliopisto järjestää hallintovaalit, eli kaikki halloped-paikat menevät uusjakoon. Koulutus- ja sosiaalipoliittisen sihteerin kausi loppuu 15.10, enkä aio jatkaa, kiitos vaan. Aika jatkaa kohti uusia seikkailuja. Tuossa vielä hieman listaa asioista, joita pitäisi vielä syksyn aikana tehdä:
Kielikaveri -projektin kehittäminen
Kielikaveri -projektia pohdittiin. Ajatus on kaikkien mielestä hyvä, mutta toteutuksessa on vielä ongelmia. Kaveriparien muodostustapaa pitäisi miettiä, kehittää yhteistyötä kielten laitosten kanssa, ja kaveripareja pitäisi kouluttaa. Otto vastaa tästä kuviosta.
Seksuaaliterveyskampanja
SYL:n pitäisi järjestää jonkinnäköinen seksuaaliterveyskampanja yhteistyössä Väestöliiton ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jos sieltä jotain kuuluu, niin sektori on luonnollisesti messissä.
Suunnitelma erilaisen oppimisen edistämiseksi
Ylioppilaskunnan pitäisi määritellä tavoitteensa, joita erilaisen oppimisen edistämiseksi tulisi ajaa. Reetta ja Maria tuovat asiaa esille koso-valiokunnassa syksyn aikana
Hallinnon opiskelijaedustamisen edistäminen
Hallinnon opiskelijaedustajien oppaat tullaan päivittämään ennen hallintovaaleja. Lisäksi mietitään "halloped -laatujärjestelmää", jossa määritellään haku- ja valintakäytännöt, kokouksista raportointi tms. Maria ja allekirjoittanut hoitelevat asiaa eteenpäin.
Terveyskeskusmaksut kesällä
Reetta on erityisen äkämystynyt siitä, että periferiayliopistopaikkakunnilla opiskelijat joutuvat maksamaan terveyskeskusmaksun kesällä kun YTHS on kiinni, ja kaupungin terveysasemat hoitavat päivystystä. SYL:stä ei juurikaan ollut asiassa apua, joten katsotaan mitä itse saadaan asiassa aikaiseksi.
Hyvä opettaja ja paras vieraskielinen opettaja
Hyvä opettaja -valinnasta vastaa Maria, ja parhaan vieraskielisen opettajan valinnasta Otto. Maria miettii kriteerejä valiokunnan kanssa syksyn aikana, ja Otto on yhteyksissä KV-tuutoreihin ja Degree Student Clubiin.
Kurssipalautejärjestelmät
Kurssipalautejärjestelmät tulisi kartoittaa, ja laatia ohjeistus kurssipalautteen hyödyntämisestä opetuksen kehittämisestä lähinnä aika kevyeen "best practices" -tyyliin. Valiokunnan kautta voidaan hyödyntää tässä ainejärjestöjen tietämystä. Marian aluetta.
Kielikaveri -projektin kehittäminen
Kielikaveri -projektia pohdittiin. Ajatus on kaikkien mielestä hyvä, mutta toteutuksessa on vielä ongelmia. Kaveriparien muodostustapaa pitäisi miettiä, kehittää yhteistyötä kielten laitosten kanssa, ja kaveripareja pitäisi kouluttaa. Otto vastaa tästä kuviosta.
Seksuaaliterveyskampanja
SYL:n pitäisi järjestää jonkinnäköinen seksuaaliterveyskampanja yhteistyössä Väestöliiton ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jos sieltä jotain kuuluu, niin sektori on luonnollisesti messissä.
Suunnitelma erilaisen oppimisen edistämiseksi
Ylioppilaskunnan pitäisi määritellä tavoitteensa, joita erilaisen oppimisen edistämiseksi tulisi ajaa. Reetta ja Maria tuovat asiaa esille koso-valiokunnassa syksyn aikana
Hallinnon opiskelijaedustamisen edistäminen
Hallinnon opiskelijaedustajien oppaat tullaan päivittämään ennen hallintovaaleja. Lisäksi mietitään "halloped -laatujärjestelmää", jossa määritellään haku- ja valintakäytännöt, kokouksista raportointi tms. Maria ja allekirjoittanut hoitelevat asiaa eteenpäin.
Terveyskeskusmaksut kesällä
Reetta on erityisen äkämystynyt siitä, että periferiayliopistopaikkakunnilla opiskelijat joutuvat maksamaan terveyskeskusmaksun kesällä kun YTHS on kiinni, ja kaupungin terveysasemat hoitavat päivystystä. SYL:stä ei juurikaan ollut asiassa apua, joten katsotaan mitä itse saadaan asiassa aikaiseksi.
Hyvä opettaja ja paras vieraskielinen opettaja
Hyvä opettaja -valinnasta vastaa Maria, ja parhaan vieraskielisen opettajan valinnasta Otto. Maria miettii kriteerejä valiokunnan kanssa syksyn aikana, ja Otto on yhteyksissä KV-tuutoreihin ja Degree Student Clubiin.
Kurssipalautejärjestelmät
Kurssipalautejärjestelmät tulisi kartoittaa, ja laatia ohjeistus kurssipalautteen hyödyntämisestä opetuksen kehittämisestä lähinnä aika kevyeen "best practices" -tyyliin. Valiokunnan kautta voidaan hyödyntää tässä ainejärjestöjen tietämystä. Marian aluetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)