KoSo- valiokunta

Koulutus- ja sosiaalipoliittinen valiokunta kokoontuu vielä kerran tänä vuonna tiistaina 11.12. klo 16.00 Akvaariossa, VYY:n käytävällä.

Valiokunnassa keskustellaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä.
Lisäksi keskustellaan OLL:n liittokokous kuulumisista.

TERVETULOA!

Kielten opetuksesta opintoasiain valiokunnassa

Opintoasiain valiokunnassa keskusteltiin torstaina 22.11. kielten opetuksesta - lähinnä Vaasan yliopiston kielipalveluiden toiminnasta ja sen kehittämisestä. Vieraina valiokunnassa olivat kielipalvelut-yksikön johtaja Martina Buss ja amanuenssi Hanna Snellmann:

• 1300 hakijaa haki kielten kursseille syksyn haussa, yhteensä oli 2500 ilmoittautumista eri kieliopintoihin. Tämän vuoksi kielipalveluiden on mahdotonta käsitellä kaikkia tapauksia yksityiskohtaisesti. Oodi-ilmoittautumisten käyttöönotto on sujunut hyvin ja helpottanut ilmoittautumisten käsittelyä. Kevään kurssien osalta ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on, että opiskelijat saavat ennen joululomaa tiedon kielten opintojaksoille pääsystä.


• Hyväksilukuruuhkaa on saatu korjattua aiempiin vuosiin nähden.


• Alkeiskursseille on edelleen ruuhkaa, mutta tarjontaa on saatu jonkin verran parannettua. Lisäksi alkeiskurssien ja peruskurssien välimuodoksi on luotu täydennyskursseja ranskassa, saksassa ja venäjässä. Täydennyskursilla voi suorittaa toisen vieraan kielen, jos on vaikkapa lukiossa opiskellut jonkin verran kieltä, muttei koe kielitaitonsa oleven riittävä peruskurssin suorittamiseen.


• Opiskelijat kokevat nykyisessä tilanteessa vaikeaksi opintojen suunnittelemisessa, että vaikka kieliopinnot tulevat ajoissa oodiin, niin tiedekuntien aikataulut tulevat harvinaisen myöhäisessä vaiheessa tietoon. Pääaineen sovittaminen yhteen pakollisten kieliopintojen kanssa on haasteellista.
  

Kielten opettamisen kehittäminen:

• Kielten kursseille vaadittava korkea läsnäoloprosentti on korottaa kynnystä lähteä kursseille. Valiokunnassa pohdittiinkin, olisiko mahdollista siirtää kursseja osittain verkkoon. Toisaalta kielipalveluiden kurssit ovat kielitaitokursseja, jolloin läsnäolo on etenkin suullisen kielitaidon harjoittelun kannalta erittäin tärkeää. Useat opiskelijat puhuvat ensi kertaa kieltä yliopiston kielikursseilla. Peruskursseissa siis on pysyttävä pitkälti kontaktiopetuksessa, mutta jatkokursseilla ja kirjallisen ilmaisun kursseille toivottiin kehitettävän verkko-opetusta.
  


• keskusteltiin myös mahdollisuuksista yhdistää muita oppiaineita kielten opintoihin. Hyvänä esimerkkinä esille tuotiin laskentatoimen ja ruotsin yhteiskurssi, josta molempiin saa 4 opintopistettä. Ko kurssi on opettajien oma-aloitteisen yhteistyön tulosta ja sitä vastaavien kurssien toteuttaminen vaatiikin.


• Toivottiin yhteinäiset ohjeet siitä, miten sairauspoissaolot huomioidaan pakollisilla kielten kursseilla. Perussääntönä on, että jos opiskelija on poissa, niin tämä voi korvata poissaolon lisätehtävällä. Tämä tosin pätee vain, jos poissaolot ovat vähäiset.


• Peruskursseja järjestetään sekä päivällä että illalla, mikä helpottaa vaikkapa työssäkäyvien opiskelijoiden tilannetta.

Kielten opetuksen yhteistyö konsortio-korkeakoulujen kesken:

• Rahoitus kaikilta korkeakouluilta.


• Espanjan alkeet järjestetään yhteistyössä konsortio-korkeakoulujen kanssa. Kurssi hyväksiluetaan suoraan kaikissa korkeakoulussa tutkintoihin. Tänä vuonna rahoitusta ei riittänyt yhteiseen kiinan kielen ja kulttuurin kurssiin.
  


• Konsortion kautta tiedotetaan kaikkien Vaasan korkeakoulujen järjestämästä kielten opetuksesta - Vaasalaisten korkeakoulujen kielikursseja.
  


• Itseopiskelusivusto kielikahvila: kaksikielinen harjoitussivusto, jota opiskelija voi käyttää omatoimisesti. Aineistoa kerätty internetistä "yksiin kansiin". Julkaistiin Valo vilkkuu Präntööltä -tapahtumassa. Vielä kävijämääristä ei ole tietoa.

Muina tapoina kehittää kielitaitoja esille tuli:

• Kielikahvila ja ylipäätään itseopiskelu


• Opintojen suorittaminen eri kielillä joko omassa yliopistossa tai muissa korkeakouluissa


• Kotikansainvälistyminen esimerkiksi kv-tuutoroinnin kautta.

Lopuksi keskusteltiin siitä, millainen valtti vieraiden kielten - muidenkin kuin englannin, jonka osaamista pidetään nykyään jo itsestäänselvyytenä - osaaminen on työmarkkinoilla. Jos opiskeluaikana opettelee jostakin muusta kielestä edes jonkinlaiset perusteet, työnantaja on yleensä valmis kouluttamaan lisää.

Koso Valiokunnankokous 19.11.2007

Koso -valiokunta kokoontui maanantaina 19.11.2007 akvaariossa.
Valiokunta keskusteli muun muassa Suomessa meneillä olevista Yliopistojen välisistä yhteistyökuvioista sekä Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyöstä. Lisäksi käsiteltiin SYL:n liittokokouskuulumiset sekä tuleva OLL:n liittokokous.

Innovaatioyliopisto, Turun korkeakoulukonsortio sekä Itä-Suomen liittoyliopisto hankkeet etenevät vauhdilla. Keskustelussa kiiteltiin opiskelijoiden huomioon ottamista hankkeiden suunniteluissa ja todettiin, että hankkeiden tiedotus on toteutettu hyvin. Hyvänä esimerkkinä hankkeiden tiedotuksen avoimuudesta on asioiden tiimoilta luodut internet-sivustot. Kokouksessa nousi esiin myös pohdiskeluja oman yliopistomme yhdistymisestä toisen yliopiston kanssa, peilaten nykyiseen tilanteeseemme, jossa yliopistomme suunnittelee syventävänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa eikä yliopisto-instituutioden.

Nykyisestä yhteistyösuunnitteluista Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa keskusteluissa nousi esiin tiedotuksen riittämättömyys. Konkreettisten suunnitelmien saaminen mahdollisimman nopeasti kaikkien saataville oli kokoustajille tärkeää. Innovaatioyliopiston mahdollinen säätiömalli kirvoitti kokoustajat keskustelemaan Vaasan korkeakoulujen yhteistyön hallintorakenteesta ja rahoituksen erilaisista mahdollisuuksista.

SYL:n liittokokouksessa läsnäolleet kertoivat kokouksen annista. Annettiin tiedoksi SYL:n uuden hallituksen toimijat. Eniten keskusteltiin SYL:n liittymisestä OLL:iin (opiskelijoiden liikuntaliitto). Yleisesti asiaa pidettiin hyvänä, koska sen kautta voidaan vaikuttaa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksiin. OLL:n liittokokous pidetään marraskuun lopussa. Liittokokouksen asioista keskustellaan seuraavassa valiokunnan kokouksessa.

Valiokuntaterveisin,

Otto ja Hanna-Leena

Koulutustoimikunnan kokous 6/2007

Koulutustoimikunnan kokouksessa 12.11. keskusteltiin tenttiakvaariokokeilusta, Oodin opiskelijapalautejärjestelmän käyttömahdollisuuksista kurssipalautteen keräämisessä, koulutuksen laatuyksikköesitysten valmistelusta sekä opetuksen kehittämisen laadunvarmistusjärjestelmästä. Lisäksi ilmoitusasiana oli apulaisoikeusasiamiehen päätös ja sitä seurannut opetusministeriön kannanotto uusien ylioppilaiden lisäpisteisiin. Muina asioina todettiin, että uusi koulutustoimikunta aloittaa toimikautensa vuoden vaihteessa ja nykyisen viimeinen kokous on tiistaina 11.12. ja että tasa-arvotoimikunnan käsittelyssä olevasta esteettömyyssuunnitelmasta opintopuolen asiat tuodaan koulutustoiminkunnan käsiteltäväksi ensi kevään aikana.

Tenttiakvaariokokeilussa aloitetaan erityisjärjestelyjä tarvitsevista. Aluksi tenttiakvaario on käytössä tenttiaikoina ja siellä tenttiminen edellyttää esteettömyyssyihin perustuvaa erikoislupaa. Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet on tulossa yliopiston esteetön opiskelu-sivuille. Kokeilusta saatavien kokemusten pohjalta tenttiakvaarion käyttöä on tarkoitus jatkossa laajentaa sekä "aukioloaikojen" että kohderyhmän osalta. Ensimmäisenä laajennoksena tullee olemaan mahdollisuus tehdä kypsyysnäyte tenttiakvaariossa. Parhaillaan yliopisto kartoittaa, millaisia tenttiakvaario-järjestelmiä muissa yliopistoissa on käytössä sekä mitä kokemuksia niistä on.

Oodin opiskelijapalautetyökalusta on hyviä kokemuksia muista yliopistoista ja nyt sitä ollaan ottamassa käyttöön myös meillä. Ensimmäisenä kurssipalautteen keräämisessä Oodin kautta pilotoi Johtamisen laitos. Palautelomakkeen kysymyksiä voidaan lisätä ja muokata tiedekunta-, laitos- tai jopa kurssikohtaisesti. Palautetta voivat kurssista voivat antaa sille ilmoittautuneet ja järjestelmän kautta voidaan lähettää opiskelijalle muistutus palautteen antamisesta. Kurssikohtaiset yhteenvedot numeerisista palautteista ovat kaikkien Oodin kirjautuneiden nähtävissä, mutta tekstimuotoisiin palautteisiin käsiksi pääsee suoraan vain ko. kurssin vastuuopettaja.

Koulutuksen laatuyksikköesityksiä tullaan käsittelemään koulutustoimikunnassa keväällä. Kokouksessa käytiin läpi prosessin aikataulua sekä arvioinnin osa-alueita sekä keskusteltiin laitosten ohjeistuksesta. Laatuyksikköesitysten valmistelun ja tutkintouudistuksen arvioinnin työkaluna voidaan käyttää laitosten itsearviointimatriisia "Kohti opetuksen laatuyksikköä". Matriisin pohjalta on lisäksi tarkoitus tehdä opetushenkilökunnalle suunnattu kysely, jonka avulla selvitetään, mitä osa-alueita eri laitoksilla olisi erityisesti tarpeen kehittää. Muutenkin laitosten itsearviointimatriisia tullaan hyödyntämään myös yliopiston laatujärjestelmätyössä.

Opintoasiain valiokunnan kokous to 22.11

Seuraava opintoasiain valiokunnan kokous on torstaina 22.11 klo 16 ylioppilaskunnan käytävän Akvaariossa. Aiheena silloin kielten opetus:

1) Kielipalveluiden nykytilanne
2) Kielipalveluiden kehittämistarpeet opiskelijanäkökulmasta
3) Muut tavat kehittää kielitaitoa opiskeluaikana
4) META

Hyvä opettaja -kilpailu

VYY järjestää jälleen Hyvä Opettaja -kilpailun. Teemana tänä vuonna on "Erilaisten oppimistapojen hyödyntäjä".

Kilpailun kriteerit ovat: Hyvä Opettaja 2007
- käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja vaihtoehtoisia
suoritustapoja
- huomioi hyvin opiskelijoiden erilaiset oppimistavat opetuksessaan

Jos haluat vaikuttaa valintaan, ota yhteyttä ainejärjestösi hallitukseen. Ainejärjestöjen esitysten DL on 19.11 klo 16. Ainejärjestöjen edustajista koostuva Hyvä Opettaja -raati kokoontuu 20.11 valitsemaan esitysten pohjalta Vuoden 2007 Hyvä Opettaja -kilpailun voittajan.

SYL:n kopotapaamisesta 29-30.10

SYL:n kopotapaamisessa kuultiin paitsi SYL:n tulevan toimintasuunnitelman tilanteesta myös sisarjärjestö SAMOKin kuulumisia, yliopistojen sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittämisestä sekä SYL:n mediaseurannan tuloksista. Lisäksi keskusteltiin uuden hallituksen perehdyttämisestä ja ideoitiin tulevaa maksuttoman koulutuksen päivää.

SAMOKin edustaja kertoi, että heillä tällä hetkellä pinnalla on ennen kaikkea AMK-lakimuutos - etenkin automaatiojäsenyyden saaminen myös opiskelijakunnille sekä opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen. Koulutuksen maksuttomuuden puolesta SAMOK on ottanut kantaa - jopa ylioppilasliikettä jyrkemmin - ja maksuttoman koulutuksen päivän suhteen tullaan todennäköisesti tekemään jonkinlaista yhteistyötä. Lisäksi tutustuimme hieman selvitykseen "Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen ammattikorkeakouluissa".

Sähköinen hakujärjestelmä on mahdollisesti käytössä jo syksyllä 2008 ja ensimmäinen iso yhteishaku olisi keväällä 2009. Ainakin alkuvaiheessa mukana ovat vain yliopistojen päävalinnat. Opiskelemaan hakevan kannalta etuna on se, että tiedot eri yliopistojen hakukohteista ja valintakriteereistä löytyvät jatkossa yhdestä paikasta ja täyttämällä yhden sähköisen hakulomakkeen voi hakea samalla useampaan paikkaan. Yliopistojen valintatoimistot voivat puolestaan jatkossa keskittyä entistä enemmän hakijoiden neuvomiseen, kun tietojen mekaaminen syöttäminen järjestelmään jää pois.

SYL:n tiedottaja esitteli mediaseurannan tuloksia SYL:n, ylioppilaskuntien ja opintorahakampanjan osalta. Vastoin yleistä käsitystä ylioppilaskunnat saavat mediaseurannan perusteella varsin hyvin palstatilaa muuallakin kuin ylioppilaslehdissä. Etenkin maakuntalehdet vaikuttaisivat olevan hyvinkin kiinnostuneita sekä yo-kuntien perinteisistä tapahtumista että paikallisesta näkökulmasta valtakunnalliseen keskusteluun vaikkapa opintorahan korotuksesta.

Uuden hallituksen perehdyttämisestä keskusteltiin siitä näkökulmasta, millaista perehdytystä itse aikoinaan sai, millaista olisi vielä kaivannut lisäksi ja miten aikoo seuraajaansa perehdyttää. Yleisesti koettiin, että faktatietoa kyllä oli perehdytysvaiheessa hyvin saatavilla - ongelmana oli pikemminkin infoähky - mutta ns. hiljaista tietoa esimerkiksi toimintatavoista ja yhteistyötahoista olisi kaivattu enemmän. Monessa paikassa on käytössä sektorikohtaiset testamentit, mutta niiden rinnalla koettiin kuitenkin tarpeelliseksi myös epävirallisten keskustelujen käyminen seuraajan kanssa.

Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään jälleen marraskuun 28. päivä ja jonkinlaista yhteistä tempausta ollaan todennäköisesti järjestämässä. Jo perinteinen SYL:n tekeminen julisteiden ja flyereiden levittäminen kampuksella ei ehkä ole se tehokkain keino edistää tätä asiaa, joten yhtenä vaihtoehtona esitettiin kampanjan kohdistamista suoremmin päättäjiin.

Hallinnon opiskelijaedustajien haku käynnissä!

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta valitsee tänä syksynä edustajansa yliopiston hallintoon ja haku näille paikoille on parhaillaan auki. Alla on nyt avoinna olevat tehtävät. Lisää tietoja paikoista saat VYY:n nettisivuilta www.vyy.fi ja allekirjoittaneelta sekä VYY:n hallituksen opintoasiain vastaavalta, Maria Kuparilta (vyy-opinto@uwasa.fi). Kannustan teitä tutustumaan ja hakemaan tehtäviin!




Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on julistanut haettavaksi seuraavat hallinnon opiskelijaedustajien paikat:

- Vaasan yliopiston hallitus (4 varsinaista jäsentä, 4 varajäsentä)
- Tiedekuntaneuvostot (Kauppatieteellinen 4 varsinaista jäsentä, 4 varajäsentä; Hallintotieteellinen, Humanistinen, Teknillinen 3 varsinaista jäsentä, 3 varajäsentä)
- Tiedekirjasto Tritonian johtokunta (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Levón-instituutin johtokunta (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Seinäjoki-yksikön johtokunta (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Kielipalvelut-yksikön johtokunta (2 varsinaista jäsentä, 2 varajäsentä)
(haku päättyy 8.11.2007 klo 12)

- Ekokampus-työryhmä (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Julkaisutoimikunta (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Tietohallinnon johtoryhmä (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Hyvinvointitoimikunta (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
- Tasa-arvotoimikunta (1 varsinainen jäsen, 1 varajäsen)
(haku päättyy 2.11.2007 klo 12)

Reetta Marttinen
Koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri
VYY
koso-sihteeri@uwasa.fi

Kurssipalautteesta opintoasiain valiokunnassa

Ainejärjestöillä oli kahdenlaisia kurssipalautekäytäntöjä. Tutti, Giga ja Comedia järjestävät palautetilaisuuksia, joissa käydään henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken keskusteluja ainejärjestön keräämän palautteen pohjalta. Tutilla palautelomake on netissä jatkuvasti, Gigalla ja Comedialla pari viikkoa ennen palautetilaisuuksia. Övertäjät ja Hallarit keräävät palautetta perinteisillä lomakkeilla kerran vuodessa ja lisäksi lomakkeiden sähköiset versiot ovat saatavilla ainakin Övertäjien nettisivuilla ja lomakkeen voi lähettää laitosvastaavalle muulloinkin. Warrantti ei ole aikaisemmin kerännyt kurssipalautetta ja totesi ainejärjestön koon vaikeuttavan palautteen keruun järjestämistä - yhtenä mahdollisuutena nähtiin asian delegoiminen laitosvastaaville.

Ainejärjestöjen järjestämissä palautetilaisuuksissa koettiin hyvänä mahdollisuus keskustella palautteesta sekä mahdollisista jatkotoimista henkilökunnan kanssa. Tieto siitä, ettei palaute jää vain johonkin arkistoon pölyttymään vaan asioille oikeasti yritetään tehdä jotakin motivoi parhaiten antamaan palautetta myös jatkossa. Käytännön toivoisi siis leviävän myös muihin tiedekuntiin ja laitoksille. Mikäli yliopisto itse kerää jatkossa palautetta nykyistä aktiivisemmin, voisi ainejärjestöjen rooliksi jäädä olla mukana organisoimassa näitä palautetilaisuuksia.

Valiokunnassa keskusteltiin myös siitä, miten opetushenkilökunta itse kerää palautetta pitämistään kursseista. Todettiin, että osa opettajista kyllä kerää palautetta kiitettävän innokkaasti, mutta käytännöt vaihtelevat melkoisesti. Yleinen tenteissä tapahtuva palautteen keruu saavuttaa toisaalta kaikki kurssia suorittavat, mutta harva jaksaa paneutua palautteen antamiseen tenttitilanteessa. Viimeisellä luennolla puolestaan saattaa olla hankala arvioda esimerkiksi kurssin vaatimaa työmäärää, jos tenttiin luku tai harjoitustyön tekeminen on vasta edessä. Myös palautteen kerääminen vaikkapa Oodin kautta nähtiin mahdollisena tulevaisuudessa.

Laatujärjestelmästä koulutustoimikunnassa

Koulutustoimikunnassa käsiteltiin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistilannetta erityisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen prosessien tavoitteiden osalta. Käsiteltävänä olivat tällä kertaa perehdyttämisen, opinto-ohjauksen, opiskelijavalinnan, koulutuksen markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin, valmistumis-prosessin, opetussuunnitelmatyön sekä opintojakson suunnittelun ja hallinnan tavoitteet. Muiden prosessien osalta valmistelussa ei vielä ole päästy niin pitkälle, että niitä olisi voitu käsitellä koulutustoimikunnassa eikä enempää kyllä olisi ehdittykään. Keskustelu oli nimittäin erittäin vilkasta ja hyviä muutosesityksiä tuli runsaasti, kun myös opetushenkilökunta pääsi kommentoimaan etupäässä hallinnon näkökulmasta valmisteltua prosessijakoa, tavoitemäärittelyjä sekä arviointitapaesimerkkejä.

Erityisesti henkilökuntaa kiinnosti se, mikä taho on vastuussa mistäkin prosessista ja mitkä osatavoitteet kuuluvat mihinkin prosessiin eli kenen vastuulla ne ovat. Vaikka opiskelijanäkökulmasta nämä tuskin ovat laatujärjestelmän keskeisimpiä kysymyksiä, näkyy yliopiston hallinnollisten tukiprosessien ja sisäisen työnjaon selkiytyminenkin erilaisten prosessien kuvaamisen ja kehittämisen kautta ainakin toivottavasti myös opiskelijalle toiminnan sujuvoitumisena.

Opintoasiain valiokunnan kokous to 18.10

Opintoasiain valiokunnan seuraava kokous on torstaina 18.10 klo 16 ylioppilaskunnan käytävän Akvaariossa. Teemana silloin opetuksen kehittäminen.

Käsiteltävänä mm. seuraavat asiat:
1) Ainejärjestöjen kurssipalautekäytännöt
2) Hyvä opettaja -palkinnon kriteerit ja raati
3) yliopiston laatujärjestelmä (lyhyt tilannekatsaus)
4) SYL:n toimintasuunnitelma vuodelle 2008
5) Edunvalvontakyselyn satoa
6) Muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita

Edunvalvontakysely

Ylioppilaskunnan edunvalvontasektorin toimintaan voi nyt vaikuttaa myös vastaamalla edunvalvontakyselyyn ke 17.10 mennessä. Kyselyn on tarkoitus lähinnä toimia apuna VYYn toimintasuunnitelman laatimisessa vuodelle 2008 etenkin opintoasioiden osalta. Lisäksi kyselyn avulla saatua dataa voidaan käyttää edunvalvontasektorin kantojen ja linjausten tukena.

Kysely on jaettu kuuteen 3-5 kysymystä sisältävään osioon: kurssitarjonta, opinto-ohjaus ja opintojen suunnittelu, tentit, ympärivuotinen opiskelu, opetuksen laatu ja hyvinvointi. Kaikkiin osioihin tai kysymyksiin ei tarvitse vastata.

Hallinnon opiskelijaedustuksesta opintoasiain valiokunnassa

Opintoasiain valiokunnan syksyn ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin hallinnon opiskelijaedustuksesta. Avoimista hallinnon opiskelijaedustajan paikoista toivottiin entistä tehokkaampaa tiedotusta sekä ainejärjestöille että mahdollisesti tulevaan viikkomailiin. Myös halloped-järjestelmästä ylipäätään tulisi kertoa ainejärjestöille nykyistä enemmän. Halloped-oppaan verkkoversio uudistetaan ja samalla huomioidaan kohderyhmänä myös vasta hallinnon opiskelijaedustajaksi ryhtymistä harkitsevat. Oppaasta tulisi kokoustekniikan sijaan tuoda esille mm. opiskelijaedustajana toimimisen etuja opiskelijalle sekä sitä, mitä opiskelijaedustajana toimiminen opiskelijalta edellyttää: esimerkiksi miten usein kokouksia on ja miten paljon tehtävään kuluu aikaa.

Uusille hallopedeille järjestettävästä koulutuksesta suunniteltiin kaksiosaista: päivän virallisessa osuudessa käytäisiin läpi mm. nyt laadittavat uudet raportointiohjeet (eli kenelle, miten ja mistä asioista tulisi kertoa) ja illalla olisi epävirallisempi keskusteluosuus esimerkiksi Leipiksellä. Raportointiin kaavailtiin avuksi jonkinlaista nettilomaketta, jonka kautta hallopedit voisivat lähettää raporttinsa yo-kunnan edunvalvontasektorille, joka sitten kevyesti editoisi niistä edelleen blogiin kaikkien halukkaiden luettavaksi sopivat versiot.

Opintopsykologista neuvontaa

Vaasan yliopistossa on syyslukukauden ajan tarjolla opintopsykologista neuvontaa keskiviikkoiltapäivisin (huomisesta alkaen). Neuvontaa tarjoaa Helena Piikkilä. Kokeilu kestää vuoden loppuun, jatkosta päätetään kokeilusta kertyvien kokemusten perusteella.

Opintopsykologiseen neuvontaan ohjataan opintoneuvonnan kautta ja sieltä voi saada apua mm. ajanhallintaan, motivaatio-ongelmiin, oppimisvaikeuksiin tai gradun tekemiseen liittyviin ongelmiin. Aika opintopsykologiseen neuvontaan varataan sähköpostitse (helpii@uwasa.fi). Opiskelijoille suunnatun neuvonnan lisäksi kokeiluun kuuluu henkilökunnalle suunnattua koulutusta.

SYL:n kopotapaamisesta

SYL:n kopo-tapaamisen mielenkiintoisinta antia oli - ainakin näin opintoasiain vastaavan näkökulmasta - esittely Tamperella kehitetystä Moodle-pohjaisesta tenttiakvaariojärjestelmästä tai tenttiautomaatti kuten SYL sitä nykyään haluaisi kutsuttavan. Tentaattorit syöttävät järjestelmään tenttikysymyksiä (joita he voivat lisätä aina halutessaan) ja määrittelevät, millä aikavälillä kyseistä tenttiä voi tehdä ja miten pitkä on vastausaika. Opiskelija voi sitten varata itselleen sopivan ajan tenttiakvaariosta. Tenttitilaan pääsee kulkukortilla ja siellä on kameravalvonta. Lisäksi koneelle, jolta varaamansa tentin voi tehdä, täytyy kirjautua omilla tunnuksilla. Tenttikysymyksiä ei voi käydä kokeilemassa päivittäin vaan uuden varauksen samaan tenttiin voi tehdä vasta, kun edellinen on arvosteltu. Yksitellen arvosteltavaksi tulevien tenttien ongelma oli ratkaistu määrittelemällä ennalta tietty päivämäärä, johon asti tenttivastauksia kerätään ja josta tenttien tarkastuksen aikaraja lasketaan. Tenttiautomaatista toivotaan Tampereella ratkaisua myös kesätenttiongelmaan, sillä perutut tai muuten käyttämättä jääneet tenttiakvaariovaraukset eivät aiheuta ylimääräistä työtä toisin kuin perinteiset tentti-ilmoittautumiset.

Kiinnostavalta vaikutti myös tapaamisessa esitelty alustava suunnitelmasta uudesta Lyyra-kortin yhteyteen tulevasta opiskelijaportaalista, johon koottaisiin valtakunnallisesti yhteen opiskelijoille suunnattuja tietoja, palveluita, keskustelufoorumeita yms. Homman olisi tarkoitus toimia ainakin osittain wiki-periaatteella eli opiskelijat osallistuisivat sisällön tuottamiseen.

Hallinnon opiskelijaedustuksestakin keskusteltiin, mutta todettiin, että lienee parasta odottaa, millaiseksi uusi yliopistolaki ja sen ylioppilaskunta-asetus muodostuu ja perustaa sen jälkeen työryhmä, jossa on mukana ylioppilaskuntien edustajien lisäksi lakiasiantuntijoita, laatimaan uusi ohjeistus ja jonkinlainen prosessikuvaus eri ylioppilaskuntien sekalaisten halloped-valintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Prosessin tulisi tietenkin olla (uuden) lainmukainen ja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, mutta olla samalla myös hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Kopotapaamisessa keskusteltiin muutenkin yliopistolain uudistuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista yo-kuntien asemaan yliopistojen hallinnossa.

Opintoasiain valiokunnan kokous ti 2.10

Opintoasiain valiokunnan seuraavassa kokouksessa tiistaina 2.10 klo 16 keskustellaan lähinnä hallinnon opiskelijaedustuksesta. Aihe on ajankohtainen, sillä tänä syksynä valitaan uudet hallinnon opiskelijaedustajat kolmivuotiskaudelle.

Käsiteltävänä seuraavat asiat:
1) halloped-paikoista tiedottaminen ja halloped-valinnat
2) halloped-oppaan päivittäminen (nettiversio)
3) uusien hallopedien koulutus
4) hallopedien ja yo-kunnan välinen tiedonkulku (raportointiohjeistus uusille hallopedeille, hallopedblogi tai –foorumi?, varjokokoukset jne.)
5) Kuulumisia SYL:n kopotapaamisesta
6) Muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita

SYL:n Sopo-tapaaminen

Käväisin tiistaina ja keskiviikkona SYL:n sosiaalipoliittisessa tapaamisessa. Ensimmäisen päivä ohjelma järjestettiin suurimmaksi osaksi SYL:n uudella toimistolla Lapinrinne 2:ssa, josta sitten siirryttiin Tallinkin ylpeydelle, M/S Galaxylle (huomaa kevyt sarkasmi) ja kohti eteläistä naapurimaata.

Ensimmäinen ja paras alustaja tapaamisessa oli Pentti Arajärvi (jep, "the"), joka esitteli mahdollisuuksia perusturvan uudistamiseen. Kuten sellaisilla kavereilla yleensäkään, jotka tuntevat systeemin hyvin ja tietävät lisäksi miksi asiat ovat kuten ovat, ei Arajärvelläkään ollut kovin korkealentoisia ajatuksia systeemin uudistamiseksi. Kyytiä saivat vasemman laidan nuorison lemppari-ideat perustulosta, tai toisen laidan porukan haaveet järjestelmän keventämisellä tehtävistä säästöistä. Punainen lanka esityksessä oli se, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tilkkutäkki juuri siitä syystä, että rahat on pyritty ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, ja että hukkakäyttöön verrattuna byrokratia on halpaa.

Toisena alustajana oli Corinne Björkenheim Aids-tukikeskuksesta, liittyen seksuaaliterveyskampanjoihin. Corinne esitteli kentän toimijoita ja yhteistoimintaan liittyviä ongelmia. Suurimmat ongelmat seksuaalivalistuksessa liittyivät hänen mukaansa siihen, että Suomessa aihe ei kuulu erityisesti kenenkään vastuualueeseen, vaan kenttä on hajallaan pienten järjestöjen varassa, eikä yhteistoiminta aina ole helppoa.

Lisäksi YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen kävi kertoilemassa tuloksia tuoreimmasta YTHS:n mielenterveyspalveluiden asiakastyytytyväisyyskyselystä. Asemien erot olivat kaventuneet, suurimmat heitot olivat hoitoon pääsyssä, jossa suuremmat asemat ottivat pienemmiltä takkiin. Syynä tähän ovat panostukset pienempien asemien mielenterveyspalveluihin viime vuosina. Toinen havainto oli se, että asemien välillä on hyvin suuria heittoja lääkehoidon käytössä. YTHS:llä käytetään verrattain vähän lääkehoitoa (keskimäärin 42% tapauksista), mutta hajonta liikkuu asemien välillä Rovaniemen 12% Vaasan 59%. Erot ovat niin suuria, että niiden syy täytyy selvittää. Vaasan osalta muutoin tyytyväisyys oli kohonnut huomattavasti viime vuodesta, syynä lienevät huomattavasti parantuneet resurssit.

Illalla laivalla käytiin vapaamuotoisempaa keskustelua tulevaisuuden sopo-linjoista mm. sopo-paneelikeskustelun merkeissä. SYL:n pidemmän ajan tavoitteet määrittävä linjapaperi on uudistusvuorossa, ja toimintasuunnitelman uudistamiseen oli suunniteltu jonkinnäköistä kuormittavuuspisteytystä, koska tähän asti toimintasuunnitelmissa on ollut aina paljon enemmän kohtia kun SYL on ehtinyt toteuttaa, ja priorisointi on jäänyt hallituksien vastuulle. Tästä enemmän prosessin edetessä.

Tallinnassa kävimme tutustumassa lyhyesti paikalliseen ylioppilaskuntien kattojärjestöön EÜL:aan, ja heidän varsin suuriin toimeentulohaasteisiinsa. Opiskelija-aktiivien lisäksi kävimme myös Viron eduskunnassa tapaamassa sivistyslautakunnan jäseniä, joiden kanssa kävimme mielenkiintoisen (tosin aivan liian lyhyen) keskustelun Viron koulutuspolitiikan sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteista ja tulevaisuudesta.

Paluumatkalla Helsinkiin keskusteltiin SYL:n valmistelemista opintotuen pitkän aikavälin suuntaviivoista. Lopulliseksi muodoksi oli hahmottunut lista teesejä, jotka kertovat sen mitä ja miksi opintotuen pitäisi tulevaisuudessa olla. Ainakin minusta lista näytti toistaiseksi aika hyvältä, teeseissä ja niiden selityksissä oli vielä aika monia päällekäisyyksiä ja liian yksityiskohtiin meneviä kohtia, mutta pääpiirteittäin se oli asiallinen.

Uusi yliopistolaki ja ammattikorkeakouluyhteistyö

Otin viime viikolla osaa yliopistolain uudistusta koskevaan tiedotustilaisuuteen sekä Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyöryhmän kokoukseen. Yliopistolain uudistuksessahan on kyse siitä, että yliopistot pyritään nykäisemään irti valtiosta omiksi itsenäisiksi toimijoiksi. Muoto on vielä pohdinnan alla, mutta se voisi olla esimerkiksi säätiö tai jokin erikseen laissa määriteltävä yhteisömuoto. Joka tapauksessa yliopistot aiotaan "pääomittaa", eli niille tulee tietty, niiden itsensä hallitsema varallisuusmassa (mahdollisesti vaikkapa kiinteistöt), ja mahdollisuus suorittaa itsenäisesti sen pohjalta varallisuusoikeudellisia toimia.

Ylioppilaskuntaan muutos voi vaikuttaa monilla tavoin, mutta tällä hetkellä tärkeimmiksi ollaan arvioitu kahta seikkaa: tilauskoulutusta ja ylioppilaskunnan hallinnollista asemaa. Tilauskoulutuksen, kuten muunkin "bisneksen", tekeminen yliopiston perushyödykkeillä, tutkimuksella ja koulutuksella helpottuu uuden talousmallin myötä. Tällä hetkellä ylioppilaskuntien (erityisesti meidän) kanta on ollut varovaisen positiivinen tilauskoulutukselle, niin kauan kuin sillä on tiukat reunaehdot (en mene tässä yksityiskohtiin, mutta ilman reunaehtoja olisi esim. mahdollista perustaa firma, joka möisi vaikkapa KTM -tutkintoon johtavaa koulutusta yksityisille ihmisille, ja sitten tilaisi tämän koulutuksen joltain yliopistolta).

Tärkeämpi tekijä on se, mitä tapahtuu opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan asemalle yliopiston hallinnossa. Tällä hetkellähän opiskelijoilla on lakisääteinen asema yliopiston ylimmissä hallintoelimissä. Näin ei tulevaisuudessa välttämättä ole. Esimerkiksi säätiön hallituksessa istuvat säätiön perustajat, jotka voisivat olla esimerkiksi valtio, kunta ja yksityiset rahoittajat (en usko, että meillä olisi paukkuja vaikkapa myydä ylioppilastaloa ja "ostaa" summalla paikkaa säätiöyliopiston hallituksessa). Tämänhetkisissä suunnitelmissa on ollut esillä se, että "strateginen" ja "akateeminen" päätöksenteko eriytettäisiin, ja että strategisessa hallituksessa päätöksenteon enemmistö olisi yliopiston ulkopuolisilla jäsenillä.

Ulkopuolisten jäsenten käyttö ison mittakaavan strategisissa päätöksissä ei välttämättä olisi mikään huono juttu. Tällä hetkellään on vaarana pitkän tähtäimen päätöksenteon hiipuminen dekaanivetoiseksi tiedekuntien väliseksi kissanhännänvedoksi. Ongelmana on se, että akateemisessa päätöksenteossa opiskelijoiden ja henkilökunnan (yliopistoYHTEISÖ!) tulee olla kiinteästi mukana merkittävällä osuudella. Lisäksi kahden hallituksen mallissa tulee pitää huolta siitä, että strateginen hallitus ei sekaannu akateemisiin asioihin. Vaara on todellinen, koska jos dekaaneilta kysytään, kaikki päätöksenteko alkaen siitä, minkävärisiä klemmareita tiedekuntaan hankitaan, on luonteeltaan strategista päätöksentekoa, ja siitä tulee päättää "ylimmällä" mahdollisella tasolla.


No, sitten amk-yliopistoyhteistyökuvioista. Perjantaina neuvottelukunnan kokouksessa oli läsnä opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä, ja lähinnä kokouksen asiasisältö
olikin suunniteltujen yhteistyökuvioiden esittelyä. Kovin paljoa uutta ei viime kevään suunnitelmiin ollut ilmaantunut, lähinnä osa tukipalveluyhteistyötä oli jo siirtynyt käytännön toteutusvaiheeseen (lähinnä kirjastoyhteistyö). Koulutuspolut yritettiin tuoda aika varovasti esille, mutta nostelin kyllä niiden suhteen kissaa reilusti pöydälle. Muistutin, että kaikki ylioppilaskunnat ja oppilaskunnat sekä alojen ammattiliitot ovat ottaneet kantaa koulutuspolkuja vastaan, ja että niiden soveltamiseen liittyy paljon muitakin ongelmia. Saarinen muistutti kyllä ministeriön olevan koulutusjatkumoita vastaan, mutta keskustelussa kävi kyllä ilmi, että jos ministeriö ei selvennä kantaansa siitä, mitä yleensäkin tarkoitetaan "jatkumolla" tai "polulla", tulkinnanvaraa löytyy, ja mahdollisuudet VY-VAMK -koulutuspolkujen kaltaisille fiaskoille ovat olemassa.

Rehtorit korostivat hyvin mielellään sitä, että kyseessä on tällä hetkellä ainoastaan suunnitelma, ja että se toteutuessaan koskee vain pientä määrää opiskelijoita. Uskoo ken haluaa, mutta jos näin on, niin ainakin näitä muutamaa opiskelijaa varten tehtävään suunnitelmaan on jo upotettu melkoisen kohtuuttomasti aikaa, vaivaa sun muita korkeakouluympäristön rajallisia luonnonvaroja.

Edunvalvontakausi käynnistyy

Edunvalvontakausi käynnistyy edunvalvontakauden avajaisilla torstaina 20.9. klo 18 alkaen Leipiksellä. Tule tutustumaan edunvalvontasektorin toimintaan ja opintoasiain sekä koulutus- ja sosiaalipoliittiseen valiokuntaan. Mukaan valiokuntien toimintaan pääset myös ottamalla yhteyttä opintoasiain tai koulutus- ja sosiaalipoliittisiin vastaaviin.

Syksyn suunnitelmia

Kokoonnuimme edunvalvontasektorin kanssa näin syksyn aluksi, ja pohdimme millaista ohjelmaa syksyllä on tulossa. Syksyllä tapahtuu, yliopiston amk-yhteistyötä ollaan viemässä eteenpäin, ja seurailemme tiiviisti mitä se tuo tullessaan. Yritämme luonnollisesti heitellä kapuloita rattaisiin minkä ehdimme. Edustajistovaalit järjestetään 6.-7.11, ja yliopisto järjestää hallintovaalit, eli kaikki halloped-paikat menevät uusjakoon. Koulutus- ja sosiaalipoliittisen sihteerin kausi loppuu 15.10, enkä aio jatkaa, kiitos vaan. Aika jatkaa kohti uusia seikkailuja. Tuossa vielä hieman listaa asioista, joita pitäisi vielä syksyn aikana tehdä:

Kielikaveri -projektin kehittäminen

Kielikaveri -projektia pohdittiin. Ajatus on kaikkien mielestä hyvä, mutta toteutuksessa on vielä ongelmia. Kaveriparien muodostustapaa pitäisi miettiä, kehittää yhteistyötä kielten laitosten kanssa, ja kaveripareja pitäisi kouluttaa. Otto vastaa tästä kuviosta.

Seksuaaliterveyskampanja

SYL:n pitäisi järjestää jonkinnäköinen seksuaaliterveyskampanja yhteistyössä Väestöliiton ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jos sieltä jotain kuuluu, niin sektori on luonnollisesti messissä.

Suunnitelma erilaisen oppimisen edistämiseksi

Ylioppilaskunnan pitäisi määritellä tavoitteensa, joita erilaisen oppimisen edistämiseksi tulisi ajaa. Reetta ja Maria tuovat asiaa esille koso-valiokunnassa syksyn aikana

Hallinnon opiskelijaedustamisen edistäminen

Hallinnon opiskelijaedustajien oppaat tullaan päivittämään ennen hallintovaaleja. Lisäksi mietitään "halloped -laatujärjestelmää", jossa määritellään haku- ja valintakäytännöt, kokouksista raportointi tms. Maria ja allekirjoittanut hoitelevat asiaa eteenpäin.

Terveyskeskusmaksut kesällä

Reetta on erityisen äkämystynyt siitä, että periferiayliopistopaikkakunnilla opiskelijat joutuvat maksamaan terveyskeskusmaksun kesällä kun YTHS on kiinni, ja kaupungin terveysasemat hoitavat päivystystä. SYL:stä ei juurikaan ollut asiassa apua, joten katsotaan mitä itse saadaan asiassa aikaiseksi.

Hyvä opettaja ja paras vieraskielinen opettaja

Hyvä opettaja -valinnasta vastaa Maria, ja parhaan vieraskielisen opettajan valinnasta Otto. Maria miettii kriteerejä valiokunnan kanssa syksyn aikana, ja Otto on yhteyksissä KV-tuutoreihin ja Degree Student Clubiin.

Kurssipalautejärjestelmät

Kurssipalautejärjestelmät tulisi kartoittaa, ja laatia ohjeistus kurssipalautteen hyödyntämisestä opetuksen kehittämisestä lähinnä aika kevyeen "best practices" -tyyliin. Valiokunnan kautta voidaan hyödyntää tässä ainejärjestöjen tietämystä. Marian aluetta.

Kesäopiskelusta koulutustoimikunnassa

Yliopiston koulutustoimikunnassa keskusteltiin kesäopiskelusta ylioppilaskunnan tekemän kannanoton ja kyselyn tulosten pohjalta. Aluksi todettiin yksimielisesti, ettei ole järkevää järjestää mitä tahansa kesätenttejä vain muodon vuoksi, vaan tenttitarjonnan tulisi vastata opiskelijoiden todellisia tarpeita. Tiedekunnissa onkin pyritty huomioimaan kesätenttikyselyn vastaukset suunniteltaessa kesän tenttivalikoimaa. Yliopiston tilastojen mukaan edellisenä kesänä reilut kolmekymmentäprosenttia ilmoittautuneista oli jättänyt tulematta tenttiin, mistä aiheutunutta turhaa työtä pidettiin resurssien tuhlauksena. Mikäli osallistumisaktiivisuus tänä kesänä järkevämmän tenttivalikoiman ansiosta kohenee, voidaan useamman tenttipäivän järjestämistä kuulemma harkita uudelleen ensi vuonna.

Myös muista kesäopiskelumahdollisuuksista keskusteltiin. Avoimen yliopiston edustaja toi esille kesäyliopiston ja avoimen tarjoamia mahdollisuuksia - siellä puolella kuulemma järjestetään paljon juuri niitä kursseja, joista opiskelijat olivat toivoneet kesätenttiä. Puoltoakin kesäyliopistossa suoritettaviin kursseihin voi hakea, jolloin yliopisto korvaa kurssimaksut. Puoltoihin varatut resurssit ovat kuitenkin rajalliset, joten kaikille halukkaille niistä ei välttämättä riitä. Lisäksi opiskelijoita kehotettiin ottamaan rohkeasti yhteyttä opetushenkilökuntaan ja sopimaan suoraan heidän kanssaan mahdollisista vaihtoehtoisista suoritustavoista kesän aikana. HOPSin roolia kesäopintojen suunnittelussa haluttiin korostaa - HOPS-keskustelut olisivat hyvä paikka käydä läpi erilaisia kesäopiskelumahdollisuuksia.

Kesäopiskelun lisäksi koulutustoimikunnassa käsiteltiin W5W-hankkeen jatkoa sekä opiskelijavalintaa. Valtakunnallinen "valmiiksi viidessä vuodessa" eli W5W-hanke jatkuu ja sen avulla pyritään kehittämään opetussuunnittelua ja opintojen ohjausta edelleen. Myös Vaasan yliopisto osallistuu hankkeeseen - rahoitusta on jo saatu Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmien arviointiin. Opiskelijavalintaan suunnitellaan valtakunnallista yhteishakujärjestelmää ja oman yliopistomme opiskelijavalintastrategiakin (vuodelta 2003) alkaa olla jo pahasti päivityksen tarpeessa.

Opiskelijan hyvinvoinnista ja opintojen sujumisesta opintoasiain valiokunnassa

Opintoasiain valiokunnan kevään viimeisessä kokouksessa keskusteltiin opiskelijan hyvinvoinnista ja opintojen sujumisesta. Kokouksen aluksi käytiin läpi SYL:n sopo-tapaamisen kuulumisia. Myös Nyyti ry:n roolista keskusteltiin - vaikkapa virtuaaliolkapäästä on toivottavasti helppo lähteä hakemaan apua anonyymisti jo ennen kuin ongelmat muodostuvat ylitsepääsemättömän vaikeiksi, mutta riittääkö se ja onko tieto Nyytin tarjoamista palveluista saavuttanut juuri eniten apua tarvitsevat. Nyytistä voitaisiinkin jatkossa tiedottaa entistä aktiivisemmin muun muassa tuutoreiden ja ainejärjestötoimijoiden kautta.

Opintopsykologin suhteen monissa yliopistoissa ollaan samassa vaiheessa kuin täällä Vaasassakin - tarve opintopsykologin palveluille kyllä nähdään ja tunnustetaan, mutta rahoituksen löytäminen asialle onkin jo astetta vaikeampaa. Yleisesti koettiin tarpeelliseksi selvittää jonkinlaisen kyselyn avulla tarkemmin, millaisia ongelmia jäsenistö kokee esiintyvän opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja opintojen sujumisessa sekä millaisia toimenpiteitä yo-kunnan edunvalvonnalta toivotaan.

Kuulumisia tapaamisista

Edunvalvontasektori on jälleen osallistunut useampiin tapaamisiin. Niistä ensimmäinen oli SYL:n sopo-tapaaminen 16.-17.4, jonka ensimmäisenä päivänä osallistuimme opiskelijoiden tukikeskus Nyytin valtakunnallistamisen päätösseminaariin.

19.-20.4 osallistuimme isommalla porukalla periferiaylioppilaskuntien tapaamiseen Jyväskylässä.

Viimeinen tapaamisista oli SYL:n kopo-kv -tapaaminen 23.-24.4, jonka teemana olivat erityisesti koulutusmäärät ja duaalimalli.

Sopo-puolella pääasiallinen teema oli se, että opintotuen osalta tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin, ja nyt pitäisi miettiä mitkä ovat jatkossa sektorin suuret linjat. YTHS-maksujen korotuksesta käytiin keskustelua, ja SYL pahoitteli lausuntopyynnön epäinformatiivisuutta. Maksun korotusta ei voitu kohdentaa enempää käyntimaksuihin, koska se ei olisi pitkän tähtäimen ratkaisuna toimiva. Keskustelua käytiin myös maksun korotuksen ja halutun terveydenhuollon tason suhteesta, eli siitä, pitäisikö maksua korottaa joskus enemmän kuin kustannusten nousu vaatisi, jotta terveydenhuollon taso paranisi.

Kopo-puolella puhuttivat "korkeakoulukentän rakenteellisen uudistamisen" ongelmat, eli suomeksi suuri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pudotuspeli ikäluokkien pienentyessä - kaikkine lieveilmiöineen. Aloituspaikkamääristä ja duaalimallista käytiin laajaa keskustelua. Aloituspaikkoja sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasolta pitää karsia rajusti, mutta millä perusteilla ja kenen toimesta? Duaalimallin suhteen keskusteltiin siitä, mihin mallin murentuminen johtaa, ja toisaalta, millaisen mallin haluaisimme nähdä.

Opiskelijan hyvinvointi ja opintojen sujuminen

Seuraavassa opintoasiain valiokunnan kokouksessa keskustellaan opiskelijan hyvinvoinnista ja opintojen sujumisesta.

Käsiteltävänä seuraavat asiat:
1) Kuulumisia SYL:n sopotapaamisesta ja Nyyti ry:n seminaarista
2) Opintopsykologin palvelujen saaminen Vaasan yliopistoon
3) Oppimisvaikeudet ja opintojen sujuminen
4) Opiskelijan hyvinvointi ja jaksaminen
5) Muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita

Tervetuloa keskustelemaan Akvaarioon keskiviikkona 18.4. klo 16!

Ympärivuotisen opiskelun oltava todellinen mahdollisuus

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta pitää mahdollisuutta ympärivuotiseen opiskeluun tärkeänä. Kun tavoitteena pidetään lyhyempiä opiskeluaikoja ja nopeampaa valmistumista, tulisi opiskelijoiden voida suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja myös kesän aikana. Lisäksi kesäaikainen opiskelu on edellytys sille, että opiskelija voi saada opintotukea myös kesällä.

Ylioppilaskunta on huolissaan Vaasan yliopiston opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja kesäaikana, mikäli toinen kesätenttipäivä yliopiston päätöksen mukaisesti poistuu. Päätöstä on perusteltu tilastoilla aikaisempien vuosien kesätenttisuorituksista. Ylioppilaskunta huomauttaa, että kesätenttisuoritusten vähäiseen määrään vaikuttanee myös se suppea ja opiskelijoiden tarpeita vastaamaton tenttivalikoima, joka kesäisin on ollut tarjolla.

Ylioppilaskunta selvitti opiskelijoiden kesätenttitarpeita kyselyn avulla. Kyselyyn tuli 389 vastausta ja 91 % vastanneista piti useampaa kesätenttipäivää tarpeellisena. Tiedekuntiin on toimitettu listat kursseista, joita kyselyn perusteella oltaisiin suorittamassa kesätentillä, jos siihen tarjotaan mahdollisuus. Ylioppilaskunta toivoo, että yliopisto ottaa kyselyn tulokset huomioon tulevaa kesätenttitarjontaa suunnitellessaan.

Opintoasiain valiokunnan kokouksesta

Kokouksen aluksi keskusteltiin kesätenttitilanteesta. Toinen kesätenttipäivä näyttää nyt tulevan kesän osalta menetetylle. Kesätenttikyselyyn on tullut hyvin vastauksia, n. 400kpl.

Kurssitarjonnasta todettiin vain, että suomen kielen laitos on opiskelijapalautteen pohjalta vähentämässä kirjatenteillä suoritettavia kursseja.

Keskusteltiin opintojen suunnittelusta ja todettiin, että HOPS on osalle opiskelijoista vielä käsitteenä outo. Pohdittiin sitä, mikä HOPSin tarkoitus yleensä on. Onko se pelkkä aikataulutettu kurssilista, vai pitäisikö sen olla syvällisempi ura- ja opintosuunnittelun väline - ja kuinka se toimisi käytännössä? Periaatteessa koettaisiin hyväksi, että HOPSia seurattaisiin opintojen edistyessä. Ensimmäisen vuoden opiskelija tuskin osaa listata perustellusti viimeisen vuoden syventäviä opintoja, ja pidemmän kantaman suunnittelua haittaa myös epätietoisuus tulevien vuosien opinto-ohjelmista, kielikursseille pääsystä tms.

Todettiin, että teknillisellä tiedekunnalla on hyvät excel-HOPS -pohjat kurssilistojen ja aikataulujen tekoon. Samanlaisia ei ole kaikilla tiedekunnilla, vaikka niistä olisi selkeästi hyötyä.

Sivuainemessujen ajankohdasta todettiin, että myös syksy käy hyvin. Yleisoppaasta todettiin, että se on itseopiskelumateriaaliksi liian raskas, ja pohdittiin sen tarkoitusta. Se miellettiin enemmän hakuteokseksi, ja sellaisena huonosti toimivaksi. Todettiin, että se pitäisi jakaa tuutoreille.

Tuutoroinnista keskusteltiin yleisesti, ja todettiin sen toimivan Vaasan yliopistossa kohtalaisen hyvin.

Tutin järjestämistä matemaatiikan kurssien opintopiireistä oli keskustelua, Tutin edustajien mukaan toimivat hyvin, vaikka lopullisia tuloksia tenteistä odotellaan vielä.

Opintoasiain valiokunnassa keskustellaan opintojen ohjauksesta

Ensi keskiviikkona opintoasiain valiokunnassa käsitellään seuraavia asioita:

1) Edellisten kokousten asioiden (kurssitarjonta ja tentit) eteneminen

2) HOPS, opintosuunnittelu ja opintojen ohjaus

3) Sivuainemessut

4) Vaasan yliopiston yleisopas: opasta ollaan päivittämässä joten nykyisestä kaivataan opiskelijoiden kommentteja.

5) META: muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita.

Tervetuloa keskustelemaan Akvaarioon keskiviikkona 28.3. klo 16!

Tenteistä

Viimeksi opintoasiain valiokunnassa keskusteltiin tenteistä. Tenttiakvaarion toimintaperiaatteisiin tutustumisen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan, millaisiin tilanteisiin tenttiakvaario sopisi. Erityisesti kirjatenttien suorittamisesta tenttiakvaariojärjestelmä tekisi joustavampaa - tenttimään voisi mennä silloin, kun on saanut tenttikirjat käsiinsä ja ehtinyt perehtyä niihin. Etenkin syventävien opintojen tenttejä olisi hyvä saada tenttiakvaarioon. Peruskurssien massatenteissä rajoitteena olisi todennäköisesti tenttiakvaarion kapasiteetti, vaikka toisaalta järjestelmän avulla monivalintatyyppisten kysymysten tarkastamista voisi ehkä automatisoida. Myös yleisiä tenttipäiviä pidettiin ihan hyvänä keinona tasata tenttikirjakysynnän kasautumista samoille päiville.

Kesätenttitarpeita päätettiiin ryhtyä kartoittamaan kyselyn avulla. Sittemmin on tullut ilmi, että yliopisto on edellisen kesän heikkoon kesätenttiosallistumiseen vedoten päättänyt järjestää ensi kesänä vain yhden kesätenttipäivän. Todennäköisesti kesätenttien suorittamisaktiivisuuteen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti juuri tenttitarjonta - jollei se vastaa opiskelijoiden tarpeita, ei tarvitse kummastella, miksi niin harvat viitsivät edes saapua paikalle.

KoSo -valiokunnan kokouksesta

Koulutus- ja sosiaalipoliittisen valiokunnan tärkein aihe oli tällä kertaa YTHS:n maksut ja niiden nostopaineet. Valiokunta keräsi tällä kertaa niin heikon osanoton, ettei kunnon keskustelua voitu asiasta käydä, mutta myös ainoana paikalle ilmaantunut Warrantin edustaja oli sitä mieltä, että käyntimaksujen korotuksessa tulisi tällä kertaa painottaa käyntimaksua.

Maksujen korotuksesta oltiin yleisesti sitä mieltä, että loppujen lopuksi opiskelijalle ei ole kovin suurta merkitystä euron tai parin korotuksella missään maksuissa, mutta ajatuksen tasolla asia on vaikea. Koko korotuksen ideologia on opiskelijan kannalta kyseenalainen. Korotuksen tarve johtuu pääosin palkkakustannusten noususta. Valtion tulot kasvavat palkkakehityksen tahdissa, opiskelijoiden eivät. Tosiasiassa valtion maksuosuuden tulisi tällaisessa tapauksessa kasvaa.

Yleisesti koko YTHS:n toiminta perustuu siihen, että se tarjoaa opiskelijoille joko edullisempaa tai parempaa hoitoa kuin julkinen terveydenhuolto - mielellään molempia. Jos joskus päädytään tilanteeseen, ettei se siihen enää pysty, on sen aika ohi.

Kurssitarjonnasta

Aikaisemman kirjoitukseni kommenteissa lupasin kertoa hieman tarkemmin, mitä opintoasiain valiokunnassa on keskusteltu kurssitarjonnasta. Ylioppilaskunnan ajama yleislinja on se, että kaikki pakolliset kurssit tulisi järjestää vähintään kerran lukuvuodessa. Valinnaisia kursseja voidaan sitten järjestää kysynnän mukaan hieman harvemminkin, esimerkiksi joka toinen vuosi. Eniten ongelmia tässä suhteessa vaikuttaisi valiokunnassa käytyjen keskustelujen perusteella olevan kauppatieteellisessä tiedekunnassa.

Lisäksi valiokunnassa oltiin huolestuneita siitä, miten laajasti kursseja on korvattu pelkillä kirjatenteillä. Esimerkiksi hallintotieteilijöille suunnattu johtamisen sivuainekokonaisuus koostuu kolmesta kirjatentistä eikä luento-opetusta ole lainkaan. Kaikille kirjatentteihin itsekseen lukeminen ei kuitenkaan ole tehokkain tapa oppia - etenkään täysin uutta asiaa.

Hallintotieteellisessä tiedekunnassa ongelmana on myös se, että ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden kurssitarjonta loppuu jo maaliskuussa eikä loppukevääksi löydy kursseja lukujärjestykseen. Kurssien keskittyminen liiaksi syksyyn ja alkukevääseen aiheuttaa ongelmia opiskelijan ajankäytössä.

Teknillisen tiedekunnan nykytilannetta pidettiin kohtuullisen hyvänä, mutta jonkin verran huolta aiheuttaa tietotekniikan laitoksen virkojen vähenemisen vaikutukset kurssitarjontaan. Laitos on ilmeisesti lähtenyt karsimaan lähinnä valinnaisuutta, joten pakollisten kurssien suorittamisen ei pitäisi juuri vaikeutua. Multimediäjärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelman opiskelijoiden ongelmaa soveltuvien syventävien tietotekniikan kurssien tarjonnasta tilanne kuitenkin vaikeuttanee edelleen.

Humanistisessa tiedekunnassa ongelmia on aiheutunut erään opettajan pitkästä sairaslomasta, jolloin useita kursseja on jouduttu siirtämään pidettäväksi kuukausia aikataulutettua myöhemmin. Lisäksi Övertäjät pitivät työllistymisen kannalta tärkeänä aineenopettajakoulutuksen saamista Vaasan yliopistoon. Viestintätieteissä ongelmia aiheuttaa kurssitarjonnassa se, että mediatutkimuksen professorin osa-aikaeläkkeestä johtuen joudutaan turvautumaan paljon tuntiopettajiin. Lisäksi joillakin osallistumäärältään rajoitetuilla kursseilla on vaikeaa päästä kurssille.

Kielipalvelujen tilanteesta päätimme keskustella myöhemmin erikseen ja kutsua silloin mukaan myös kielipalvelujen johtokunnan opiskelijaedustajat ja kielipalvelujen henkilökuntaa.

Yliopiston hallituksesta

Yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3. käsiteltiin esitystä yliopiston hallituksen kokoonpanon muuttamisesta. Esitys oli tuotu ensimmäisen kerran kokoukseen jo joulukuussa, mutta se jätettiin pöydälle puutteellisen valmistelun takia. Esityksessä vararehtoreiden äänivalta kokouksissa haluttiin poistaa, ja vähentää opiskelijoiden sekä henkilökunnan edustajien määrää hallituksessa puoleen. Perusteluna muutokselle oli pääasiassa se, että nykyinen 17 hengen hallitus on liian suuri tehokkaaseen päätöksentekoon.

Yliopiston hallitus on yliopistolaissa määritelty, yliopiston ylin päätöksentekijä. Sen tehtäviin kuuluu mm. määrärahojen jakamisen suuntaviivoista päättäminen, laitosten ja oppiaineiden perustamisesta ja lakkauttamisesta, professorinvirkojen perustamisesta ja täyttämisestä sekä lukuisista muista tärkeimmistä yliopistossa tehtävistä päätöksistä. Tarkemmin tehtävät on määritelty yliopiston hallintosäännössä. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori, jonka lisäksi hallitukseen kuuluvat molemmat vararehtorit, 4 professorien edustajaa (Vaasan yliopiston käytännön mukaan tiedekuntien dekaanit), 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopistoyhteisön ulkopuolelta valittua edustajaa.

Uudistus liittyy laajempaan kehykseen, opetusministeriön pyrkimykseen uudistaa yliopistojen hallinto- ja rahoitusmalleja. Tätä uudistusta varten selvitysmiehet Rantanen ja Jääskinen muodostivat loppuraportin, jossa yliopistoille on kaavailtu laajempaa taloudellista itsenäisyyttä ja uudenlaista johtamismallia. Selvitysmiehistä Jääskinen ehdotti hallintomallia, jossa yliopiston strateginen ja akateeminen päätöksenteko on eriytetty. Strategisesta päätöksenteosta yliopistossa vastaisi johtokunta, jonka enemmistö koostuisi yliopiston ulkopuolisista jäsenistä, ja joka näin olisi erillään yliopiston sisäisistä eturistiriidoista. Akateemista päätöksentekoa varten yliopistoissa olisi konsistori, joka koostuisi nykyisen hallituksen tapaan yliopistoyhteisön toimijoista.

Sekä yliopiston hallitus että ylioppilaskunta ottivat raportin hyvin positiivisesti vastaan, ja näkivät hallinnon eriyttämisen positiivisena mahdollisuutena. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan löytänyt tietään esitykseen hallituksen uudesta kokoonpanosta. Esitys kosketti vain hallinnon yhtä tasoa, eikä strategisen päätöksenteon viennistä yliopiston sisäisen vallanjaon ulottumattomiin ollut tietoakaan. Pikemminkin uudistuksella pyrittiin vahvistamaan tiedekuntien edustuksellista asemaa hallinnossa opiskelijoiden ja työntekijöiden kustannuksella.

Hallituksen opiskelijajäsenet ja työntekijöiden edustajat onnistuivat kaatamaan esityksen äänivaltansa pienentämisestä, osittain sen avulla, että kaikki professorien edustajat eivät olleet äänestyksessä paikalla. Tarkoituksena ei opiskelijoiden osalta niinkään varmistaa edustuksellisuuden säilyttämistä hallituksessa, vaan estää näennäinen uudistus, jolla voitaisiin myöhemmin vesittää pyrkimys hallinnon laajempaan uudelleenajatteluun.

Koulutus- ja sosiaalipoliittisessa valiokunnassa keskustellaan YTHS:n maksuista

Ensi tiistaina 20.3.2007 klo 18 -> Koulutus- ja sosiaalipoliittisessa valiokunnassa keskustellaan YTHS:n maksuista.

YTHS:n rahoitus koostuu seuraavasti;

Kela		64,7%
Opiskelijat		18,3 %
Yliopistokaupungit		11,7 %
Opetusministeriö		4,5 %
Muut tulot		0,8 %

Opiskelijoiden rahoitusosuus koostuu terveydenhoitomaksusta ja käyntimaksuista. Terveydenhoitomaksu on ollut vuodesta 2005 lähtien 35,00 euroa. Hammashuollon käyntimaksuja korotettiin viimeksi vuonna 2003 ja muita hieman sitä ennen vuoden 2002 alussa, kun siirryttiin euroihin. Opiskelijoiden kokonaisrahoituksesta tällä hetkellä noin 25 % koostuu käyntimaksuista ja 75 % terveydenhoitomaksuista.

Paineita opiskelijoiden maksamien terveydenhuoltomaksujen ja käyntimaksujen osalta on, jotta muiden rahoittajien osuutta kuluista saataisiin niin ikään korotettua. VYY:n tulee muodostaa kantansa erilaisista korotusvaihtoehdoista.

Aiheesta saatte lisätietoa osoitteista www.syl.fi ja www.yths.fi sekä valiokunnan kokouksessa.

Tervetuloa keskustelemaan,

Reetta

Opintoasiain valiokunnassa keskustellaan tenteistä

Ensi tiistaina opintoasiain valiokunnassa valiokunnassa käsitellään seuraavia asioita:

1) Kurssitarjonta: Miten edellisessä valiokunnan kokouksessa käsitellyt asiat ovat edenneet?

2) Tenttiakvaario-projektin valmistelu: Tutustutaan siihen, miten tenttiakvaario-systeemi muualla toimii, ja keskustellaan siitä, mitä hyötyjä siitä mahdollisesti olisi sekä millä laitoksilla sitä kannattaisi täällä aluksi pyrkiä kokeilemaan.

3) Kesätentit: Miten kerätään ja välitetään eteenpäin tietoa opiskelijoiden kesätenttitarpeista? Olisiko kolmaskin kesätenttipäivä tarpeen?

4) Yleiset tenttipäivät: Keskustellaan yleisten tenttipäivien tarpeesta sekä siitä, milloin ja miten usein niitä olisi hyvä olla.

5) META: muita ainejärjestöjen ja VYYn ajankohtaisia opintoasioita.

Tervetuloa keskustelemaan Akvaarioon tiistaina 13.3. klo 18! Jollet pääse paikalle, mutta haluat tuoda oman kantasi tenttiasioihin esille, voit käyttää blogin kommentointimahdollisuutta hyväksesi tai lähettää minulle mailia osoitteeseen vyy-opinto@uwasa.fi.

Edunvalvontablogi

Edunvalvontablogin tarkoitus on toisaalta tiedottaa siitä, mitä VYYn edunvalvontasektorilla tapahtuu, toisaalta tarjota jäsenistölle mahdollisuus kommentoida edunvalvontasektorin toimintaa sekä keskustella koulutus- ja sosiaalipoliittisista kysymyksistä ja opintoasioista. Tässä blogissa paljastetaan, mitä aiheita edunvalvontasektorin valiokunnissa tullaan käsittelemään sekä mitä siellä valiokunnassa sitten puhuttiin. Lisäksi valotamme asioiden taustoja ja tuomme esille mielipiteitämme opiskelijoita koskeviin asioihin koulutus- ja sosiaalipolitiikassa sekä opintoasioissa.