Yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3. käsiteltiin esitystä yliopiston hallituksen kokoonpanon muuttamisesta. Esitys oli tuotu ensimmäisen kerran kokoukseen jo joulukuussa, mutta se jätettiin pöydälle puutteellisen valmistelun takia. Esityksessä vararehtoreiden äänivalta kokouksissa haluttiin poistaa, ja vähentää opiskelijoiden sekä henkilökunnan edustajien määrää hallituksessa puoleen. Perusteluna muutokselle oli pääasiassa se, että nykyinen 17 hengen hallitus on liian suuri tehokkaaseen päätöksentekoon.
Yliopiston hallitus on yliopistolaissa määritelty, yliopiston ylin päätöksentekijä. Sen tehtäviin kuuluu mm. määrärahojen jakamisen suuntaviivoista päättäminen, laitosten ja oppiaineiden perustamisesta ja lakkauttamisesta, professorinvirkojen perustamisesta ja täyttämisestä sekä lukuisista muista tärkeimmistä yliopistossa tehtävistä päätöksistä. Tarkemmin tehtävät on määritelty yliopiston hallintosäännössä. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori, jonka lisäksi hallitukseen kuuluvat molemmat vararehtorit, 4 professorien edustajaa (Vaasan yliopiston käytännön mukaan tiedekuntien dekaanit), 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopistoyhteisön ulkopuolelta valittua edustajaa.
Uudistus liittyy laajempaan kehykseen, opetusministeriön pyrkimykseen uudistaa yliopistojen hallinto- ja rahoitusmalleja. Tätä uudistusta varten selvitysmiehet Rantanen ja Jääskinen muodostivat loppuraportin, jossa yliopistoille on kaavailtu laajempaa taloudellista itsenäisyyttä ja uudenlaista johtamismallia. Selvitysmiehistä Jääskinen ehdotti hallintomallia, jossa yliopiston strateginen ja akateeminen päätöksenteko on eriytetty. Strategisesta päätöksenteosta yliopistossa vastaisi johtokunta, jonka enemmistö koostuisi yliopiston ulkopuolisista jäsenistä, ja joka näin olisi erillään yliopiston sisäisistä eturistiriidoista. Akateemista päätöksentekoa varten yliopistoissa olisi konsistori, joka koostuisi nykyisen hallituksen tapaan yliopistoyhteisön toimijoista.
Sekä yliopiston hallitus että ylioppilaskunta ottivat raportin hyvin positiivisesti vastaan, ja näkivät hallinnon eriyttämisen positiivisena mahdollisuutena. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan löytänyt tietään esitykseen hallituksen uudesta kokoonpanosta. Esitys kosketti vain hallinnon yhtä tasoa, eikä strategisen päätöksenteon viennistä yliopiston sisäisen vallanjaon ulottumattomiin ollut tietoakaan. Pikemminkin uudistuksella pyrittiin vahvistamaan tiedekuntien edustuksellista asemaa hallinnossa opiskelijoiden ja työntekijöiden kustannuksella.
Hallituksen opiskelijajäsenet ja työntekijöiden edustajat onnistuivat kaatamaan esityksen äänivaltansa pienentämisestä, osittain sen avulla, että kaikki professorien edustajat eivät olleet äänestyksessä paikalla. Tarkoituksena ei opiskelijoiden osalta niinkään varmistaa edustuksellisuuden säilyttämistä hallituksessa, vaan estää näennäinen uudistus, jolla voitaisiin myöhemmin vesittää pyrkimys hallinnon laajempaan uudelleenajatteluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti