- 1300 hakijaa haki kielten kursseille syksyn haussa, yhteensä oli 2500 ilmoittautumista eri kieliopintoihin. Tämän vuoksi kielipalveluiden on mahdotonta käsitellä kaikkia tapauksia yksityiskohtaisesti. Oodi-ilmoittautumisten käyttöönotto on sujunut hyvin ja helpottanut ilmoittautumisten käsittelyä. Kevään kurssien osalta ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on, että opiskelijat saavat ennen joululomaa tiedon kielten opintojaksoille pääsystä.
- Hyväksilukuruuhkaa on saatu korjattua aiempiin vuosiin nähden.
- Alkeiskursseille on edelleen ruuhkaa, mutta tarjontaa on saatu jonkin verran parannettua. Lisäksi alkeiskurssien ja peruskurssien välimuodoksi on luotu täydennyskursseja ranskassa, saksassa ja venäjässä. Täydennyskursilla voi suorittaa toisen vieraan kielen, jos on vaikkapa lukiossa opiskellut jonkin verran kieltä, muttei koe kielitaitonsa oleven riittävä peruskurssin suorittamiseen.
- Opiskelijat kokevat nykyisessä tilanteessa vaikeaksi opintojen suunnittelemisessa, että vaikka kieliopinnot tulevat ajoissa oodiin, niin tiedekuntien aikataulut tulevat harvinaisen myöhäisessä vaiheessa tietoon. Pääaineen sovittaminen yhteen pakollisten kieliopintojen kanssa on haasteellista.
Kielten opettamisen kehittäminen:
- Kielten kursseille vaadittava korkea läsnäoloprosentti on korottaa kynnystä lähteä kursseille. Valiokunnassa pohdittiinkin, olisiko mahdollista siirtää kursseja osittain verkkoon. Toisaalta kielipalveluiden kurssit ovat kielitaitokursseja, jolloin läsnäolo on etenkin suullisen kielitaidon harjoittelun kannalta erittäin tärkeää. Useat opiskelijat puhuvat ensi kertaa kieltä yliopiston kielikursseilla. Peruskursseissa siis on pysyttävä pitkälti kontaktiopetuksessa, mutta jatkokursseilla ja kirjallisen ilmaisun kursseille toivottiin kehitettävän verkko-opetusta.
- keskusteltiin myös mahdollisuuksista yhdistää muita oppiaineita kielten opintoihin. Hyvänä esimerkkinä esille tuotiin laskentatoimen ja ruotsin yhteiskurssi, josta molempiin saa 4 opintopistettä. Ko kurssi on opettajien oma-aloitteisen yhteistyön tulosta ja sitä vastaavien kurssien toteuttaminen vaatiikin.
- Toivottiin yhteinäiset ohjeet siitä, miten sairauspoissaolot huomioidaan pakollisilla kielten kursseilla. Perussääntönä on, että jos opiskelija on poissa, niin tämä voi korvata poissaolon lisätehtävällä. Tämä tosin pätee vain, jos poissaolot ovat vähäiset.
- Peruskursseja järjestetään sekä päivällä että illalla, mikä helpottaa vaikkapa työssäkäyvien opiskelijoiden tilannetta.
Kielten opetuksen yhteistyö konsortio-korkeakoulujen kesken:
- Rahoitus kaikilta korkeakouluilta.
- Espanjan alkeet järjestetään yhteistyössä konsortio-korkeakoulujen kanssa. Kurssi hyväksiluetaan suoraan kaikissa korkeakoulussa tutkintoihin. Tänä vuonna rahoitusta ei riittänyt yhteiseen kiinan kielen ja kulttuurin kurssiin.
- Konsortion kautta tiedotetaan kaikkien Vaasan korkeakoulujen järjestämästä kielten opetuksesta - Vaasalaisten korkeakoulujen kielikursseja.
- Itseopiskelusivusto kielikahvila: kaksikielinen harjoitussivusto, jota opiskelija voi käyttää omatoimisesti. Aineistoa kerätty internetistä "yksiin kansiin". Julkaistiin Valo vilkkuu Präntööltä -tapahtumassa. Vielä kävijämääristä ei ole tietoa.
Muina tapoina kehittää kielitaitoja esille tuli:
- Kielikahvila ja ylipäätään itseopiskelu
- Opintojen suorittaminen eri kielillä joko omassa yliopistossa tai muissa korkeakouluissa
- Kotikansainvälistyminen esimerkiksi kv-tuutoroinnin kautta.
Lopuksi keskusteltiin siitä, millainen valtti vieraiden kielten - muidenkin kuin englannin, jonka osaamista pidetään nykyään jo itsestäänselvyytenä - osaaminen on työmarkkinoilla. Jos opiskeluaikana opettelee jostakin muusta kielestä edes jonkinlaiset perusteet, työnantaja on yleensä valmis kouluttamaan lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti