Ylioppilaskuntamme on alkanut selvittää, olisiko opettajatuutorointi mahdollista aloittaa meidän yliopistossamme. Alkusysäyksen tälle antoi ainejärjestö Warrantti, joka lähestyi meitä tämän asian tiimoilta. On erittäin ymmärrettävää, että isossa tiedekunnassa on vaikea saada kontaktia opetushenkilökuntaan. Pienessä tiedekunnassa lähestyminen voi olla huomattavasti helpompaa ja esimerkiksi ruotsin kielen laitoksella on käytössä jo oma opettaja-käytäntö. Kysymys kuuluukin onko koko yliopistossa tarvetta opettajatuutorointiin. Mielestäni on, koska olisi hyvä, että opettajatuutorointi toimisi aktiivisesti jokaisessa tiedekunnassa tasapuolisesti. Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus siihen. Lisäksi opettajatuutorointi olisi hyvä lisä todella toimiessaan, tukemaan opiskelijoiden opintojen etenemistä ja se voisi olla myös osa opiskelijoiden tukiverkostoa, johon voisi ongelmia kohdatessa tukeutua.
Mitä hyötyä opettajatuutorointi siis konkreettisesti voisi tarjota meille opiskelijoille? Kaikille opiskelijoille sana HOPS on varmasti tuttu. Tämä henkilökohtainen opintosuunnitelma tehdään ensimmäisenä vuotena ja halutaan unohtaa toisena. Tämä yleinen ilmiö saattaa johtua siitä, että opiskelija huomaa, että HOPS:n kirjatut suunnitelmat eivät toteudukaan niin helposti. Muutenkin koko paketti elää koko ajan niin paljon, että sitä ei nähdä enää hyödylliseksi työkaluksi opiskelujen suunnitteluun. On helpompi jättää HOPS unholaan, koska kukaan ei valvo, että opiskelija käyttäisi sitä aktiivisesti apuvälineenään opintojen edetessä. Opettajatuutorinti voisi astua tässä vaiheessa opiskelijan auttavaksi kädeksi. Olisi hyvä, jos opettajatuurorilla olisi pieni ryhmä opiskelijoita, jotka voisivat kääntyä hänen puoleensa aina apua tarvittessaan. Pääasiallisesti opettajatuutor voisi tavata ryhmäänsä kaksi tai yksi kertaa vuodessa, jolloin jokainen ryhmäläinen saisi tilaisuuden tarkastella omaa HOPS:aan ja sen etenemistä. Tämä vuosittainen katsaus voisi aktivoida opiskelijaa enemmän tarkastelemaan omien opintojensa etenemistä ja suunnittelua sekä saada myös tukea opiskelun parissa kohtaamiinsa ongelmiin.
Ylioppilaskunta esitteli opettajatuutoroinnin ideaa ollessaan tapaamassa Luotsin henkilökuntaa ja sai sille erittäin myönteisen vastaanoton. Tämä on hyvä alku, mutta tuutorointi idea vaatii kuitenkin esimerkiksi opetushenkilökunnalta vihreää valoa. Koska ilman motivoituneita opettajatuutoreita, tuutoroinnin käytännön hyödyt jäävät saavuttamatta ja se ei silloin palvele ketään. Ylioppilaskunta on nyt laittanut pyörät pyörimään. Toivottavasti tämä opettajatuutorointi asia onnistuisi niin, että se saataisiin käytäntöön mahdollisimman nopeasti eli heti kun organisaation raskaat pyörät ovat saaneet jauhettua sen läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti